Kirjoittaminen on minulle tapa selvittää ajatuksiani. Jostain syystä parhaimmillaan nimenomaan kirjoitusprosessin aikana ymmärtää mitä aikoo sanoa ja kokee ahaa- elämyksiä. Kokeillaan jos se toimisi Guggenheimiinkin.

Helsinkiin siis suunnitellaan Guggenheim– museota.

Guggenheimista on käyty julkista keskustelua ja uskoisin että kaikki argumentit on jo kertaalleen esitetty. Itse suhtaudun hankkeeseen erittäin skeptisesti, lähinnä seuraavista syistä:

Raportti

Helsingin kaupunki oli aloitteellinen Guggenheim- hankkeessa. Guggenheim- projekti käynnistettiin tilaamalla selvitys Guggenheim- säätiöltä. Selvitysten myyminen on Guggenheim- säätiölle liiketoimintaa (kyllä, säätiöillä voi olla liiketoimintaa ja voittoa tekemätön säätiö on pian entinen säätiö)  eikä helsinki ollut poikkeus. Raportti maksoi kevyet 1700000 euroa.

Raportista ei ole näkynyt mitään kuluselvityksiä tai erittelyjä. Sinänsä erikoista, koska 1,7 miljoonan euron hankinta on jo sellainen jonka perään pitäisi vähän katsoa. Vesa Sirén kirjoitti lehteen jo sen minkä Janne Gallen-Kallela-Siren sanoi- suurin osa rahasta on kynnysrahaa joka pitää maksaa että Guggenheim- säätiö kiinnostuisi Helsingistä. Kynnysrahaa? Oikeesti? Kaupungin budjetista?

Raportti on myöskin ihan helvetin huono tekele. 1,7 miljoonan euron raportin olettaisi käyvän läpi oikeastaan koko Helsingin kulttuuritarjonnan. Sitä se ei tee. Raportissa on kymmeniä sivuja ilmakuvia, wikipediasta lainattua historiakatsausta ja vaikka mitä. Mitä raportissa ei ole? Järkevää kustannuslaskentaa, käyttöskenaarioita, perusteita kävijämääräodotuksille, tai edes tietoa siitä mitä museo tekisi.

Janne Gallen-Kallela-Siren kertoi raportissa olevan uusia ideoita joita globaali museokenttä tulee käyttämään tulevaisuudessa. Sanokaas nyt edes yksi? Raportissa on pistetty sekaisin olemassaolevia OKM:n museopedagogisia hankkeita, Guggenheimin ulkopuolisella rahoituksella pyöriviä pedahankkeita ja palloteltuja ideoita.

Kummallisinta on, että Helsingissä pidetään tätä raporttia jotenkin… no, selvityksenä. Sitä se ei ole- se on Guggenheim- säätiön vastaus kysymykseen pitäisikö Guggenheim- museo perustaa Helsinkiin. Ullatus- Guggenheim on sitä mieltä että totta munassa pitäisi. Analogisesti Helsingin kaupunki ei tilaa joukkoliikennesuunnitelmiaan VW-autolta tai ratikkaverkkoselvitystä Bombardierilta. Mutta Guggenheim selvittämässä Guggenheimia on ilmeisesti ihan jees.

Sedät ja jääviys

Guggenheimia ovat olleet neuvottelemassa Guggenheim-säätiön puolelta Carl Gustaf ”Kisu” Ehnrooth ja Helsingin puolelta Janne Gallen-Kallela-Siren. Siren siis Helsingin kaupungin virkamiehenä, Kisu Yhdysvaltalaisen säätiön hallituksen jäsenenä. Sedät tykkäävät kovasti toisistaan- niin kovasti että Kisu kutsui Jannen oman yrityksensä hallitukseen. Löytyipä yrityksestä työpaikka Jannen vaimollekin. Ja Janne puolestaan lobbaa Guggenheimia valtaisasti Stadin päässä. Mitään lakia siis ei tässä kohtaa ole rikottu, mutta sanokaas nyt käsi sydämellä- näyttääkö tämä kovin siistiltä? Surkuhupaisaa on Jannen perustelu että hän ei ole tehnyt yhtään päätöstä Kisun firman hallituksessa. Suoraan sanottuna ei tuon firman touhu oikein vakuuta. Suurliikemies Kisu antaa olla firmansa hallituksessa ihmisiä, jotka eivät tee päätöksiä? Mitä ihmettä? Mitä se siellä sitten tekee? Eikä sillä päättämättömyydellä ole mitään väliäkään. Sillä on että kuvio näyttää rumalta. Vaikka Janne vakuuttaa tekevänsä vain työtä suomalaisen veronmaksajan hyväksi. Älkää nyt viitsikö.

Myöskään Jannen kulttuurigalaksin reunalla roikkuvat, happoisat ted talk– vedot eivät luo luottamusta tähän kaupungin esittelevään virkamieheen.

Päätösaikataulu

Alunperin guggis-päätös piti runtata läpi jo 30. tammikuuta, siis pari viikkoa sen jälkeen kun englanninkielinen guggismainos oli julkaistu. Tästä nousi perkeleellinen haloo ja päätösaikataulua suostuttiin löysäämään. Helsingin mukaan Guggenheim esitti kireää aikataulua, guggenheimin mukaan heille on ihan sama. Mene, tiedä. Sen verran minäkin olen kuntapolitiikkaa katsellut että tiedän supertiukan aikataulun olevan usein merkki kalanhajusta päätöksenteossa.

Mutta entäs itse asia? 

Niin, taide. Siitä ei selvityksessä mainittu kuin parilla sivulla. Selväksi tuli että Guggenheim ei aseta Suomeen pysyvää kokoelmaa (tästäkin oli sitten jotain korjauksia myöhemmin, mutta mitä niitä faktoja nyt 1,7 miljoonan raporttiin kirjaamaan) ja Suomen Guggenheim tulisi keskittymään arkkitehtuuriin ja designiin. Siitä mitä tämä nyt sitten tarkoittaa vallitsee erimielisyys.

On varmasti myös aivan totta että Guggenheimin hinta (nyt ennakoitu 140 miljoonaa, noussee jonkin verran) ei ole Helsingin kaupungin budjetissa yhtään mitään. Ongelma on siinä että Kaupungin kulttuuribudjetti on noin 30 110 miljoonaa euroa. Kukaan ei vielä tiedä miten Guggenheim rahoitetaan kaupungin päästä (valtio ilmoitti jo että pitäkää tunkkinne) mutta ei tarvitse olla kummoinenkaan Einstein ymmärtääkseen että Guggenheim maksaa enemmän kuin mitä kaupunki satsaa vuodessa koko kulttuurikenttään. Lupauksia on esitetty että tämä raha ei menisi kulttuurin kehyksestä, mutta tässä kohtaa vilpittömät lupaukset ei vielä riitä.

Guggenheimin lisenssi (eli oikeus käyttää nimeä, ei mitään muuta) maksaa 20 vuoden aikana 24 miljoonaa. Pajunen lupaa tällekin rahalle löytyvän ulkopuolisia rahoittajia, joita ei ole vielä ilmoittautunut. Reilu miljoona vuodessa on muuten paljon rahaa Kulken budjetissa.

Yleistä käninää. 

Sivumennen sanottuna mua välillä turhauttaa yrittää vastustaa Guggenheimia, lähinnä siksi että suurin osa Guggenheimia vastustavista ihmisistä tekee sen mun mielestä väärin argumentein. Tai oikeastaan ei argumentein ollenkaan. Orpo sotaveteraani- ja natsikortit on jo kuultu. Kulttuuri-imperialismi? Kuultu. Ei penniäkään rahaa paskataiteelle? Kuultu.

Minut saa taivuteltua Guggenheimin puolelle. Tarvitaan takeet siitä että Guggenheim- projekti

  • On hyväksi suomalaiselle taidekentälle
  • Ei syö resursseja muusta Helsingin kaupungin taide- ja kulttuurituotannosta
  • Tuo uutta taidetta Helsinkiin eikä keskity disainiin ja arkkitehtuuriin
  • Ei ole Janne Gallen-Kallela-Sirenin ei Jussi Pajusen kilpapissimishanke
  • Valmistellaan avoimesti ja riskit tunnustaen
  • On todennetusti jotain muutakin kuin Guggenheim- säätiön ja investointipankin tapa kupata Helsingiltä massia

Siinäpä se. Hanke on ennen kaikkea matkailunedistämistä, ei kulttuuria. Nämä kaksi eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta on epärehellistä markkinoida tätä riskittömänä kulttuurina.

EDIT: lisätty listaan viimeinen kohta
EDIT2: Korjattu lukuja

Mainokset