Minä olen liiton mies. Paitsi ulkoisen olemukseni, myös tittelini puolesta. Olenhan työpaikkani varaluottamusmies. Olen siis AY-liikkeen uskollinen soturi. Nyt minä alan kuulostaa jumiin menneeltä Hallla-aholta, mutta taas tänäänkin AY-liike silti vitutti.

Ja niin minä mieleni pahoitin, kun AY-liike kailotti taas olevansa kuin VR: ihana idea, täysin 70-luvulle jämähtänyt toteutus, täysin suojattu ja riippumaton ulkopuolisilta vaikutteilta ja tekijöiltä sekä kaikenlaiselle kritiikille yliolkainen tai aggressiivinen.

Se mikä tänään harmitti oikein erityisesti, oli tämä. SAK on siis vetänyt herneet nenään Eezy-nimisestä laskutuspalvelusta.

Minäkin, liiton mies, käytän Eezy-laskutuspalvelua. Se on kätevä pienten keikkojen ja töiden laskuttamiseen. Yrityksen perustaminen on nimittäin pirunmoinen vesakko ja aiheuttaa välittömän ponnahduksen ulos yhteiskunnan turvaverkoista. Ihan jo yrityksen infran pystyynpolkaiseminen muutaman sadan laskutuksen takia olisi täysin posketonta.

Työttömyyskassat ovat siis ammattiyhdistysliiton kyljessä oleva eräänlainen vakuutus työttömyyden varalle. Ne maksavat ansiosidonnaista päivärahaa. Rahat tähän tulevat paitsi jäsenmaksuista, myös siitä palkkanauhan TyEL -ennakkoperinnästä. Sinun ja minunkin, kuuluit liittoon tai et.

Saadakseen työttömyyskassasta rahaa pitää täyttää ns. työssäoloehto, eli olla töissä. Ansiosidonnainen on nimensä mukaan sidoksissa omaan ansiotasoon. Jos tienaat enemmän, saat enemmän. Työssä pitää olla 34 viikkoa 28 kuukauden aikana. Tähän asti selvää. Nyt tuleekin homman catch: SAK on antanut tulkintamääräyksen, että Eezyyn tehty työ ei kerrytä tätä ehtoa. Eli vaikka olet tehnyt duunia niin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön mukaan Eezyyn tehdyt työt ei kerrytä työssäoloehtoa. Tämä on ongelmallista paristakin syystä. Ensinnäkin ihan jo lain mukaan SAK:lla ei pitäisi olla tähän mitään jo lain mukaankaan sanomista:

Työttömyyskassa –– –– ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.”

(Työttömyyskassalaki 24.8.1984/603)

Eli ihan lain mukaan SAK:lla ei pitäisi olla mitään sanomista työttömyyskassojen tulkintoihin. Toki työmarkkinoista ja niihin liittyvistä asioista päättää ensin työmarkkinajärjestöt ja sitten maan hallitus, mutta yhtä kaikki.

Sitten on tämä SAK:n esittämä syy; työajan valvontaongelmat. SAK:n maailma ilmeisesti lähtee siitä 70-lukuisesta idyllistä jossa tehtaan pillin soidessa vuoro vaihtui ja patruuna katsoi että kaikki leimasivat aamusella kellokortit. Sitten sorvattiin veturinpyöriä kunnes pilli soi taas, mentiin kotiin ja lähdettiin työväenyhdistyksen laulukuoron harjoituksiin. Oli helppoa mitata työaikaa.

Nyt on, rakas kulta SAK, vähän toinen aika maailmassa. Joillain aloilla on ihan relevanttia käyttää tehdyn työn mittaamiseen työpaikalla vietettyä aikaa. Itse en kuitenkaan pysty näkemään tätä kysymystä työajan mittaamisesta oman työpanokseni suhteen mitenkään mielekkäänä. Minä ilmoitan jo nyt, liiton miehenä ja palkkatöissä ollessani, omat työtuntini itse työaikakirjanpitoon. Voisin tietysti valehdella sinne ihan mitä sattuu lööperiä, mutta SAK hei: täällä työelämässä on parhaimmillaan luottamusta tällaisissa jutuissa. Ei verenhimoisia porvareita syömässä halstrattua kuuttia. Ihan liiton miehenä tämän sanon, mutta nyt SAK oikeesti pää pois perseestä.

Eezyn suhteen tilanne on tietysti teknisestikin helppo: aikalailla kaikilla aloilla on tietyt kohtuullisen selkeät  palkat ja palkkakuitista voi ihan hyvin tarkastaa vastaako ilmoitetut tuntimäärät ja laskutushinta toisiaan.

Kyse lienee kuitenkin siitä, että SAK ei kertakaikkiaan pysty ymmärtämään tilannetta jossa ihminen ei ole  yrittäjä mutta ei tehdastyöläinenkään. 70-luvullahan asia oli helppo. Joko tai. Työläinen tai porvari. Mutta maailma muuttuu, ja vaikka onkin  kivaa että meillä on 70-luvun työelämän ulkomuseo, aina silloin tällöin on hiukan rasittavaa että tämä savupiipuilla seisova jättiläinen on vain ja ainoastaan tiellä työelämästä puhuttaessa ja siihen vaikutettaessa.

Toki esimerkiksi kokoomuslainen AY-johtaja Sture Fjäder ehti jo ehdottamaan Akavan nimissä, että syrjäytymisvaarassa olevilta nuorilta pitäisi ottaa se vähäkin sosiaaliturva pois. Näin nuoret lopettaisivat syrjäytymisensä ja menisivät töihin. Näin siis AY-liike 2012. Hävettää olla osa Akavaa, mutta minkäs tälle kokoomuslaiselle työväen airueelle nyt voi.

On kiva nähdä miten edes Akava lähtee nuorten vihaisten libertaarien matkaan kohti sääntelyn ja hyvinvointivaltion purkamista. Eiku.

Advertisements