Matti Apunen, sinua harmittaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja oli muiden aktiviteettiensa ohella lukenut yhteiskuntaopin kirjaa, joka oli kirjoitettu ideologisesti väärin. Matti-setä kirjoitti aiheesta hesariin kolumnin, koska aihe nyt vaan on tärkeä.

Vaikka tarkoitus oli ruimia vassareita jotka olivat kirjoittaneet oppikirjan ihan väärin, Apunen tuli ilmeisen epähuomiossa tökkineeksi todella laajaa ongelmakenttää. Tahattomasti Apunen nimenomaan sanoi ääneen sen, mitä suomalaisessa poliittisessa diskurssissa ei ole ollut tapana sanoa: yhteiskunta on poliittinen rakennelma, ja yhteiskuntaoppi on poliittista. Halusimme tai emme. Sivumennen sanottuna niin on historia, äidinkieli ja maantietokin. Apusen mielestä ongelma on, että se ei ole hänen ideologiansa mukaista. Perinteisesti Suomessa on Apunenkin turvautunut vaihtoehdottomuuden verhoon: näin on pakko tehdä koska kilpailukyky, koska kestävyysvaje, emme voi muuta, koska markkinavoimat, meidän täytyy… Mutta nyt Matti kertoo yhteiskunnan olevan ideologiaa. Mahtavaa!

Älä itke Matti, yhteiskuntaopin opetus on paljon muutakin kuin pelkkä oppimateriaali. Itse muistan omat yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin tunnit nykyisen opetusneuvoksen Kristiina Kaihari-Salmisen johdolla. Kristiinalla oli näkemystä, ja tuntien sisällöt saivat Saul Schubakin kuulostamaan myhäilevältä vanhalta hipiltä. Emme olleet Kristiinan kanssa silloin väleissä, nykytilanteesta en tiedä. Oppimateriaali kertoi kunnanvaltuuston tehtävistä, Kristiina vasemmistolaisuuden kirouksesta.

Mutta Matti, kirjoitat:

”Tämän hintana saattaa olla julkisten palveluiden heikkeneminen ja tulonsiirtojen pieneneminen. Olisitko sinä siihen valmis?”

Ihmettelen, millä eväillä yläkoululainen osaisi tässä kohtaa muuta kuin pelästyä uhkaavan oloista kysymystä.

Jos analogisesti lukisin hesarista vastaavan uhkauksen:

Suomalaisen hyvinvointivaltion käy huonosti, jos suomalaisten yritysten kilpailukyky ei parane.

Ihmettelen minä puolestani, millä eväillä kansalainen osaisi tässä kohtaa muuta kuin pelästyä uhkaavan oloista kysymystä. Toinen on toki oppikirja ja toinen sanomalehti, mutta uhkaavan oloisia kysymyksiä yhtä kaikki. Ja jälkimmäinen ei varsinaisesti ole edes kysymys, vaan uhkaavan oloinen uhkaus.

Matti, sinusta olisi tullut loistava opettaja. Jatkat:

Kirja toistaa suosittua mantraa 1990-luvun lamasta ja leikkauksista. ”Vaikka lamasta päästiin eroon, hyvinvointivaltiota ei palautettu ennalleen. Julkiset palvelut ja tulonsiirrot jäivät alennetulle tasolle.”

Vilkaistaanpa Tilastokeskuksen ylläpitämää kansantalouden tilinpitoa.

Jos vuoden 1975 indeksiluku on 100, vuonna 1995 tulonsiirtojen taso oli noin 300, nyt 400. Sama pätee sosiaalipalveluihin: laman jälkeen indeksiluku oli noin 250, nyt lähes 400. Bruttokansantuotteen indeksi on nyt tasolla 200. Hyvinvointivaltion menot ovat siis kasvaneet selvästi tuottoja ripeämmin.

Ja näinhän se on. Joku voisi tehdä tästä päätelmän että hyvinvointipalveluita ei todellakaan palautettu ennalleen, jos entistä suurempi joukko asuu ja elää tulonsiirtojen varassa. Itseasiassa asumisen hinta on noussut melkein samassa suhteessa. Tulonsiirrot siis kulkevat ihmisten kautta asunnonomistajille, mutta hei, tässä ei ole mitään ongelmaa koska se on markkinataloutta.

Tietty vaikutus saattaa olla myös eläkeläisten määrän kasvulla, joka luonnollisesti kasvaa kaiken aikaa. Apunenkin on kulmakarvojaan mutristaen useasti varoittanut huoltosuhteen heikkenemisestä. Kunnon opettajan tavoin Matti kuitenkin vähän puijaa [1] [2]: Bruttokansantuote on noussut vuoden 1975 tasosta (3 824 euroa) huikaisevaan 35 150 euroon  vuonna 2011. En tiedä mistä Apunen on tuon indeksin taikonut, mutta BKT on Apusen seurantajaksolla lähes kymmenkertaistunut. 

”Hyvinvointivaltion karsiminen 1990-luvulla johtui muun muassa siitä, että verotusta laskettiin jatkuvasti”, kirja toteaa.

Eiköhän hyvinvointivaltion karsiminen johtunut ensi sijassa siitä, että lamassa tuotanto romahti. Verotusta taas kevennettiin samasta syystä kuin sydänkohtauspotilasta jysäytetään defibrillaattorilla.

Nyt Apunen menee taas välttämättömyyksien taakse piiloon. Sydänpotilasta voidaan deffata jos sydänkohtaus ilmenee kammiovärinänä. Asystolea taas ei voi. Jaakko Kiander esittää vaihtoehtoisen (pdf) tulkinnan. Lama johtui hänen mielestään finanssipolitiikan tolkuttomasta kiristämisestä ja sen aiheuttamista tuhoista. Valuutan arvon vakiintuminen ja tilanteen selkiytyminen (ja tietysti pankeille maksetut kymmenet miljardit) korjasivat sitten laman. Vienti lähti vetämään, koska kyseessä oli paikallinen lama. Veronhelpotusten merkitys on vähintäänkin kyseenalainen. Toki ymmärrän, että EVA:n puheenjohtajan mielestä näin oli pakko tehdä.

Kunpa näkisi vielä oppikirjan, joka kertoisi, että kasvun merkitys ei ole neljännessä hampurilaisessa vaan valinnanvapaudessa. Kasvun merkitys on paremmissa terveyspalveluissa ja kehittyneemmässä teknologiassa: siinä, että ihmisillä on enemmän vaihtoehtoja kotona, koulussa ja töissä.

Kasvu samastetaan kiireeseen ja huonoon elämänlaatuun. Ei ihme, jos degrowthin kaltainen vastuuttomuus tuntuu nuorista tämän jälkeen asialliselta vaihtoehdolta.

Kunpa näkisin vielä elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtajan, joka viitsisi  hesarin kolumnissaan edes teeskennellä sivistynyttä ihmistä.En tiedä miten kasvun merkitys ja libertaarinen valinnanvapaus ovat sidoksissa toisiinsa. Saatte kertoa. Degrowth- liike on yksi tapa ottaa kantaa maailman talouteen. Tämän sivuuttaminen ”vastuuttomana ideologiana” alleviivaa Apusen ongelmaa: Ongelma ei ole että oppikirja on ideologinen, ongelma on se että se ei ole hänen ideologiansa mukainen.

Forum 9 esittelee yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja, kuten ostoboikotteja ja mielenosoituksia. Lobbaamiseen suhtaudutaan asiaankuuluvalla viileydellä: ”Lobbausta harrastavat myös teollisuuden edustajat tai yrittäjät, jotka yrittävät vaikuttaa poliitikkoihin luodakseen yrityksille parempia toimintamahdollisuuksia.”

Tämä on käsittääkseni juurikin lobbaamisen ydintä. En ymmärrä mikä tässä Apusta hiertää. Mielenosoitusten ja boikottien vastuuttomuuden toki ymmärrän. 

”Globalisaatio ei ole vielä toistaiseksi toteutunut reilulla tavalla. Siitä ovat hyötyneet ennen kaikkea teollistuneet maat.”

Tylpän lauseen raameihin ei mahdu se, että esimerkiksi kiinalaisten vauraus on kymmenkertaistunut ja intialaiset elävät nykyisin 22 vuotta pidempään kuin minun syntyessäni. Forum 9 myöntää, että absoluuttinen köyhyys on globalisaation ansiosta vähentynyt. Toteamus on kuitenkin hiukan innoton.

En tiedä minkälaisesta innostuneesta naminamista Matti Apusen (s. 1960) kansalaistaidon kirjat olivat tehdyt. Toteamus siitä että globalisaatio ei ole toistaiseksi toteutunut reilulla tavalla on kyllä peräisin tästä (pdf) Valtionvarainministeriön hippien töherryksestä. VM:n Kansantalous- ja rahoitusmarkkinaosastokin on Apusta vastaan. Voi maailma, miten oletkaan  epäreilu!

 ”EU:n vapaista sisämarkkinoista ei ole ollut kuluttajille pelkkää iloa. Kilpailun kiristyminen on vaikeuttanut suomalaisyritysten asemaa.”

Ajatus on tahaton päästö Kekkosen ajalta, kaipausta aikaan, jolloin kirottu ulkomainen kilpailu ei sotkenut suunnitelmia ja lauantain saunavuoroja.

No niinpä, sanopa Matti muuta! Ennen oli kunnollista. EU:n sisämarkkinoiden integroituminen on ollut kyllä muun muassa hesarin taloustoimituksen hipinretaleiden murheissa: [1], [2]. Jopa omat antavat Apuselle puukkoa: EVA:n raportissa EU:n integraatiosta käsitellään yhtesiten sisämarkkinoiden ongelmia. Puheenjohtajalle tuolla tavalla tekevät! Siat!

Lopuksi vielä muutamia yhteiskuntaopin irtototuuksia, jotka ovat vilpittömyydessään viihdyttäviä.

”Hyvinvointivaltiossa pyritään siihen, että ihmiset voivat hyvin.”

”Kun presidentti lausuu mielipiteensä jostain asiasta, sitä kunnioitetaan.”

”YLE:n tehtävänä ei ole tuottaa voittoa, vaan tarjota kansalaisille tasapuolisesti tietoa, kulttuuria ja viihdettä.”

 

Kuvaavaa on ehkä, että löytäessään poilittisesti latautumattomia tosilauseita, elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja pitää näitä vilpittömän viihdyttävinä irtototuuksina. Mutta Matti, muistan toki miten suutuit sille leopardi-mitälie- bloggaajalle ja käyttäydyit telkkarissa huonosti. Syynä oli se, että tämä nainen oli sinutellut presidenttiä blogitekstissään. Ennen oli kunnollista, Kekkosen ajoilla ei naiset sinutelleet presidenttiä. Voi aikoja, voi tapoja. Mennään matti saunaan, juodaan nelosolutta ja puhutaan asiat kuntoon!

Mainokset