Tässä pitkin syksyä on tuimailmeisiä miehiä siirtynyt EK:n leipiin puhumaan matalalla äänellä  kilpailukyvystä, kestävyysvajeesta ja innovaatiotaloudesta. Tästä tämän syksyn hullutuksesta on nyt sitten ottaneet ilon irti kaikki. Varsinkin Akava.

Akava on siis se taisteleva ammattiyhdistys, joka ehti jo vaatia pomonsa Sture Fjäderin (kok.) suulla sosiaaliturvan lopettamista syrjäytymisvaarassa olevilta nuorilta, että nämä lopettaisivat syrjäytymisen. Koska ilmeisesti Akavan maailmassa sosiaalisen turvaverkon (ja nyt puhutaan siis ihan perustason viimekätisistä sosiaalipalveluista) lopettaminen aiheuttaa nuorten syrjäytymisen lopettamisen. En tiedä kyllä miten.

Keskustelua on nyt käyty siitä, pitäisikö opintotukea uudistaa ja millä tavalla. Vaihtoehtoina ovat olleet pääasiassa erilaiset lainamuodot tai valmistumisverot. Opintotukeen otti kantaa myös työryhmä. Se äkisti loppuraportinkin. Harvoin on työryhmä ollut noin ristiriitainen. Osallistuneista tahoista 17 jätti erimielisyyden ilmaisun raporttiin (pdf). Tästä työryhmästä ja siitä vielä vähän lisää myöhemmin.

Työryhmälle annettiin tehtäväksi miettiä kustannusneutraaleja tapoja uudistaa opintotukea. Akava veti homman nextille levelille ja antoi tiedotteen:

Opintotukijärjestelmästä on tehtävä toimivampi: järjestelmän on tuettava päätoimista opiskelua ja kannustettava valmistumaan nopeammin.

No siis: jos halutaan että järjestelmä tukee päätoimista opiskelua (=että ei käydä töissä) niin sitten seuraava kohta Akavan tiedotteessa on hiukkasen huvittava:

Työn tekeminen opiskelujen ohessa edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön, joten opiskeluaikaiset työtulorajat pitää poistaa.

Eli Ted Apter on löytänyt jonkinlaisen Schrödingerin opintotuen, joka tukee töissäkäymistä ja täysipäiväistä opiskelua yhtäaikaisesti. Tämä on mahdollista käsittääkseni kahdella tavalla: joko lisätään opiskelijoiden työkuormaa (eli siis valveillaolotunteja vuorokauteen) tai sitten muokataan opiskelua uudelleen. Ja ammattiyhdistys määrittelemässä opiskelua ja sen tapoja ei ole mielestäni kovin hyvä asia.

Herrankiesus. Akava haluaa siis yhtäaikaisesti

  1. saada opiskelijat valmistumaan nopeammin
  2. tukea opiskelijoiden työssäkäyntiä opiskeluaikana.

Opintotuen määrän on jatkossa oltava selkeämmin sidoksissa opintojen edistymiseen kuin nykyisin. Opintotuen pitää rakentua niin, että se palkitsee tavoiteaikaa nopeammasta opiskelusta. – Opiskelijan pitää saada taloudelliset kannustimet nopeammasta valmistumisesta joko opiskelun aikana tai viimeistään heti valmistumisen jälkeen, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Ted Apter. Työn tekeminen opiskelujen ohessa edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön, joten opiskeluaikaiset työtulorajat pitää poistaa.

Herrankiesus. Akava haluaa siis yhtäaikaisesti

  1. saada opiskelijat valmistumaan nopeammin
  2. tukea opiskelijoiden työssäkäyntiä opiskeluaikana
  3. Antaa erillisiä bonuspalkintoja ”tavoiteaikaa” nopeammasta opiskelusta

Näistä voi valita mun mielestä yhden kolmesta, mutta muuten nää on jo keskenään ristiriidassa. Varsinkin kun opintotuki on todellakin sosiaalinen etuus, ei opiskelupalkinto. Nykyisessä opintotuessakin on jo ”kannustin” (vähän samalla tavalla kuin kirvelevä tippuri on kannustin käyttää kondomia): jos ei opiskele, sitä ei saa. Luulisi Sture Fjäderin tarkan markan kokoomuslaisena ymmärtävän, että tällainen vastuuton rahanjako on tyhmää. Opintotuesta (joka on siis osa suomalaista sosiaaliturvaa) voidaan toki rakentaa kannustinperustainen (eli että se olisi palkinto opiskelusta) mutta sitten pitäisi koko sosiaaliturvajärjestelmää muokata karskisti perusteista lähtien uudestaan. Koska kuten Akavakin totesi, järjestelmä on byrokraattinen ja tuet ovat linkittyneet toisiinsa. Sata-komiteassahan tätä yritettiin korjata, mutta SAK ja AKAVA kieltäytyivät leikkimästä muiden kanssa, koska eläkeikää olisi pitänyt nostaa. Ja se ei käy. Se ei kertakaikkiaan käy.

Pitäisikö työttömyysturva muuttaa kannustavaksi? Eli nopeammin töitä saaville annetaan ”käyttämättä jäänyt” laskettaisiin käteisenä tilille? Pitäisikö yleinen asumislisä muuttaa kannustinpohjaiseksi? Mitä nopeammin pääset pois sosiaalisen asuntotuotannon piiristä, sitä enemmän massia kilahtaa tilille? Ennenkaikkea: Mihin ihminen joka käy töissä ja tienaa sellaista palkkaa että se vaikuttaa tulorajojen kautta opintotukeen, tarvitsee ylipäätään opintotukea? Tulorajat ovat toki minunkin mielestäni liian ahtaat ja olen niitä karvaasti kironnut tukia takaisinmaksellessani, mutta ymmärrän kyllä mekanismin tässä taustalla.

Opintotuki kuuluu kaikille opiskelijoille, mutta opiskelu ei suinkaan ole kaikilla aloilla samanlaista. Itse en välittäisi joutua lääkärille joka on mennyt läpi lääkiksen mahdollisimman nopeasti euronkuvat silmissä vain saadakseen bonarit nopeasta valmistumisesta. Joillain aloilla opiskelu on kovin strukturoitua eikä nopea valmistuminen ole mahdollista. Toisilla aloilla taas voi tehdä Rydmanit ja paukuttaa maisteritutkinnon parissa vuodessa.

Huomattavaa kuitenkin on, että opiskelujen mediaaniaika on vuosi-pari korkeampi kuin tutkintojen ohjeellinen suoritusaika. Jostain syystä opintojen suorittamiseen menee siis enemmän aikaa kuin matalaääniset miehet ovat laskeneet. En tiedä; saattaa olla että kyse on opintojen järjestelyistä korkeakouluissa, saattaa olla että kyse on töissäkäynnistä työn ohella. En usko että kyseessä on laiskojen opiskelijoiden kertakaikkinen niskurointi systeemiä vastaan. Opiskeluun nyt vain menee enemmän aikaa kuin 12 000 tuntia (300 op * 40h).

Lisäksi työurien pidentäminen edellyttää, että opintojen työelämälähtöisyyttä kehitetään ja harjoittelua lisätään. Jokaiseen tutkintoon pitää kuulua työnhaun, urasuunnittelun ja työelämätietouden opetusta. Opintojen suorittamisen on oltava sujuvaa ja kitkatekijät opiskelupaikan saamisessa on poistettava.

Herrankiesus. Akava haluaa siis yhtäaikaisesti

  1. saada opiskelijat valmistumaan nopeammin
  2. tukea opiskelijoiden työssäkäyntiä opiskeluaikana
  3. Antaa erillisiä bonuspalkintoja ”tavoiteaikaa” nopeammasta opiskelusta
  4. Lisätä kaikenlaisten työelämäkurssien opetusta yliopistolla

Mun ymmärrykseni on ollut tähän asti, että ongelma ei ole siinä että yliopistolta valmistuisi niin kädettömiä ääliöitä että nämä eivät omasta työelämäymmärtämättömyydestään johtuen pääse töihin. Itseasiassa tilasto sanoo, että vuoden sisällä valmistumisesta työttöminä on 4,6 % kaikista valmistuneista. työnhaun, urasuunnittelun ja työelämätietouden lisääminen yliopistoihin vain jotta tämä 4,6 pinnaa saataisiin liikkeelle kuulostaa… hieman ylimitoitetulta toimelta.

Akavan huolena on siis ennenkaikkea saada opiskelijat vielä vähän nopeammin työmarkkinoille ettei eläkeikää tarvitsisi nostaa. Onneksi olkoon Ted Apter, perustulon kannalle siirtymisestä.

Mitä sanoo Akavan mopo? Nänänäääänääääännäää!

Advertisements