Olin mukana järjestämässä eilen tapahtunutta Näpit irti opintotuesta -mielenosoitusta. Se sujui spektaakkelimaisen hienosti. Haluaisin esittää lämpimimmän kiitokseni paitsi kaikille asiaan osallistuneille järjestäjille, firmoille ja tahoille, niin ennen kaikkea Helsingin kaupungin rakennusviraston Jouni Paasoselle ja Seppo Ilvoselle. Heidän avullaan selvittiin tiukoistakin tilanteista. Harvoin tulee kehuttua HKR:ää. Nyt siihen on aihetta.
Noin 6000 opiskelijaa siis marssi opintotuen säilyttämisen puolesta. Tapahtuma pääsi kaikkiin valtakunnallisiin tv-uutisiin ja isoihin lehtiin. No, kaikkiin paitsi hesariin. Hesari ei muistanut paperiversiossaan mainitakaan koko 6000 opiskelijan mielenosoituksesta sanallakaan. Ainoa, mitä Helsingin Sanomat julkaisi, oli lukiolainen Aino Kopran mielenosoitusta kritisoiva yleisönosastokirjoitus. On ehkä hiukan erikoista jos HS ei tosiaan noteeraa näin isoa mielenosoitusta edes liikeenteeseen liittyvänä pikku-uutisena. Mutta hei, Mitä Aino sanoi?
Kaikki ovat sitä mieltä, että leikkauksia on tehtävä, kunnes pois otetaan jotain omaa. Juuri nuorten pitäisi olla tästä huolissaan: kun Suomi elää velaksi nyt, meidän sukupolvemme maksaa siitä kalliisti tulevaisuudessa.
Kovasti tutun kuuloista tekstiä. Sinänsä tätä hysteeristä velkapelkoa on käsitelty jo väsymykseen asti. Valtion velan otto ei ole mitenkään erityisen kamalaa tai hirvittävää, valtioilla on aina velkaa (maailmassa ei liene yhtään velatonta valtiota) ja niin edelleen. Suurin osa ihmisistä ymmärtää kyllä että leikkauksien rinnastaminen toisiinsa on typerää. Jos vastakkain laitetaan esimerkiksi ympäristölle haitalliset tuet ja opintotuki, ihmiset todenäköisesti ovat sitä mieltä että opintotuki on parempaa. Jos vastakkain asetetaan sotaveteraanien vaipat ja opintotuki, mielipiteet hajonnevat.
Aikaisemmin opiskelijat ovat tulleet toimeen huomattavasti vähemmällä rahalla kuin nykyisin, joten rahan riittäminen opiskeluun on vain budjetointikysymys.
Aino rakas, se johtuu siitä että ennemmuinoin syötiin käpyjä ja juotiin kurrimaitoa, ellei halla vienyt sitäkin. Sen jälkeen keksittiin raha, ja siitä eteenpäin alkoi Suomessakin hillityn inflaation kausi. Opintorahalla ei yksinkertaisesti elä, ja ihmiset joutuvat keksimään kuka mitäkin juttuja edes tullakseen toimeen.
Toinen argumentti on opintojen venyminen työnteon takia. Oikeasti ongelma on se, että rahaa saa, kun nimi on jonkin oppilaitoksen listalla. Kellään ei siis ole mikään kiire pois.
Rahaa saa jos opiskelee, senkin hemmoteltu nuija. Korkea-asteella pisterajat ovat kohtuullisen tiukkoja ja lukiossa taas opintoaikaa on de facto rajattu. Jos kirjoittaa hesariin yleisönosastokirjoituksia (julkaistiin ne sitten pääkirjoitussivulla tai C-osassa) kannattaa katsoa että faktat ovat kunnossa.
Pöyristyttävää on myös koulujen käytös, sillä ne ottivat poliittisesti kantaa sallimalla mielenosoituksesta johtuvat poissaolot. Tämän takia monet varmasti osallistuivat vain saadakseen vapaatunnin.
No tämä on kyllä kamalaa. En tiedä paljonko tilaisuudesa oli lukiolaisia, mutta sinällään tilaisuuteen osallistujien motiiveilla ei ole väliä. Jos joku nyt on todellakin valmis tönöttämään maaliskuisessa tuulessa monta tuntia pihalla niin hyppytunti lienee ansaittu. Jos taas kyseessä on hengen palo mielenosoitukseen niin porukka olisi mennyt sinne joka tapauksessa.
Vetoan päättäjiin: älkää ajatelko seuraavien vaalien äänisaldoa vaan Suomen parasta. Vaikeitakin päätöksiä on pakko tehdä.
Vetoan päättäjiin: menkää kotiinne, täällä ei ole mitään nähtävää. Tai on, oikeastaan. Käy nimittäin ilmi että kirjoittaja on itseasiassa Suomen kovatuloisin lukiolainen. 300 000 euron pääomatulot vuodessa eivät ole 18-vuotiaalle abiturientille mitenkään huonosti. Keskimäärin suomalainen tienaa vuodessa kymmeneksen tästä.
Aino on ilmeisesti palkkiojärjestelmiä rakentavan yhtiön Alexander- konsernin omistajan Yrjö Kopran tytär. Yrjökään ei ole jäänyt maallisesta hyvästä vallan paitsi: vuonna 2006 Yrjön omaisuus oli 2,5 miljoonaa euroa. Nykyään enemmän, mutta verottaja ei enää julkaise varallisuustietoja.
En väitä etteikö rikkaat ihmiset voisi kommentoida maailman epäkohtia, mutta 300 000 euroa vuodessa tienaava lukiolainen rutisemassa siitä miten eläminen opintotuella on ainoastaan budjetointikysymys on kyllä hiukkasen karskia. On varmasti, budjetit on vaan vähän erilaisia.
Mutta mielenosoitus onnistui osaltaan tehtävässä: opintotukea ei lopetettu, indeksiin se sidotaan ja lainapainotteisuus ja muut peikot torjuttiin. Kiitti jengi!
Norja on velaton valtio.
Ei ole. CIA World Factbookin mukaan Norjan valtion velka vuonna 2012 oli arviolta 30,3% GDP:stä. Tämä johtunee siitä, että Norja lainaa sen likviditeetin, jolla valtiota ja julkisia palveluita pyöritetään. Varmasti Norja pystyisi maksamaan velan koska tahansa tai hyvin nopeasti pois, mutta lainarahoitus on todennäköisesti yksinkertaisempi tapa pyörittää koneistoa. Alhaisin valtionvelka CIA:n mukaan on Libyalla, 1,9% GDP:stä, johtuen epäilemättä maan pienestä julkisesta sektorista ja hyvin suuresta raaka-aine viennin suuresta osuudesta GDP:stä, koska talous ei ole kovinkaan monimuotoinen.
”Aino on ilmeisesti palkkiojärjestelmiä rakentavan yhtiön Alexandrian omistajan Yrjö Kopran tytär.”
Nyt taidetaan tarkoittaa Alexander-konsernia, ei Aleksandriaa. Ensimmäinen laatii palkkiojärjestelmiä, jälkimmäinen on pankkiiriliike.
Totta. Korjataan kun pääsen läppärille.
Muuten peukkua tekstille! 🙂
Upeeta tekstiä! Mukava oli käydä Tampereelta käsin vähän heristelemässä nyrkkiä hyvän asian puolesta, vaikka noista päätöksistä en omana opiskeluaikanani ehdikään hyötyä. Eikä porukka tosiaan varmaan tullut jostain Oulusta yöjunalla hyppytunnin takia.
Olisikohan Kiina myös velaton valtio? Monet maat ovat sille velkaa.. en jaksa tarkistaa tosin. :3
Ei ole. Kiinalla on 38,5% BKT:stä velkaa.
Olisit maininnut, että opintotuen nimellisarvo on laskenut jo kolmattakymmenettä vuotta, eli turha tämän hemmotellun kermap*****n oli vedota siihen, että ennenkin on pärjätty: ennen oli enemmän rahaa.
Itseasiassa Ainon kirjoituksessa ei taida olla yhtäkään faktaa. mm. yliopistoilta ei voi saada lupaa olla pois, sillä luennoilla ei ole mitään läsnäolopakkoa eikä siellä oloa kirjata, joten tässäkin ammuttiin ohi ja paljon.
No tähän yritin tuolla inflaatiokohdalla viitata. Edes lukioissa ei ole (tai ei ainakaan ollut) mitään kovin sitovaa läsnäolopakkoa. Toki yliopistoillakin on koulutusalasta riippuen pakollisiakin kursseja, mutta tätä mielenosoitusta silmällä pitäen niistä suurimman osan sai dekaanien tms. isoherrojen päätöksellä pitää vapaana.
Ennen oli varmasti paremmin ja osittain huonommin. Menneen ajan rinnastaminen nykyisyyteen on sikäli hankalaa että yksittäistä asiaa (kuten opiskelijoiden toimeentuloa) ei voi suoraan rinnastaa tilanteeseen 30 vuotta sitten. Kun aika moni asia ympäristössäkin on ehtinyt muutamaankin kertaan muuttua.
”luennoilla ei ole mitään läsnäolopakkoa eikä siellä oloa kirjata”
Mutta niin vaan nykyään onkin. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on viime syksystä alkaen ollut käytössä läsnäolopakko. Poissaolot tulee korvata lisätyöskentelyllä, ja sairaudesta johtuvat poissaolot lasketaan poissaoloiksi.
”HELSINGIN YLIOPISTON HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 15.5.2012
§23 Opetuksen pakollisuus tarkoittaa sitä, että paikalla tulee olla vähintään 85 % opetuksesta. Opetusohjelmassa voidaan määritellä korkeampikin osallistumisprosentti, jos se on tarkoituksenmukaista opetettavan asian tai opetusjärjestelyiden kannalta. Sallitun poissaolon enimmäismäärä tulee kertoa viimeistään opetuksen alkaessa. Mikäli poissaolokertoja kertyy sallittua enemmän, opintosuoritus voidaan hylätä.”
Pienryhmäopetuksena taphtuvilla kursseilla on kyllä aika usein läsnäolopakko, kun luennot ovat osa kurssin suoritusta ja niiden sisältö joskus jopa kaikki, mitä tentissä käsitellään. Yleinen sääntö tällaisilla kursseilla on, että kolmannen poissaolon jälkeen lentää kurssilta ellei ole jotain painavaa syytä, vaikkapa oma vaikea sairastuminen. Jälkimmäinenkään ei aina auta, vaan joiltakin kursseilta tippuu jos on poissa ja piste.
Näin tehdään siksi, ettei kursseille, joilla on jo valmiiksi hyvin rajoitettu osallistujamäärä mutta joille olisi paljon tulijoita, pääse syntymään ilmiötä jossa opiskelija saa paikan kurssilta mutta ”jättää sen käyttämättä” olemalla osallistumatta luennoille. Tällaista osallistumispakkoa usein kompensoidaan kurssin lopputyön koossa tai harjoitustöiden määrässä.
Asiallinen teksti, mutta onko virheiden oikaisun jälkeen pakko ruotia vielä tuloja? Lukiolainen katsoo myös tukijärjestelmää varmasti eri silmin kuin korkeakouluopiskelija, mikä osaltaan on voinut johtaa virheiden syntyyn.
On.
Tulojen määrä taustoittaa henkilön motiiveja. Jos vaikkapa yksinhuoltajaperheen lukioikäinen lapsi (itse nostin tukea silloin kokonaista 30 egee/kk ja ostin sillä kirjat) kirjoittaa vastaavanlaisen tekstin jossa sanoo rahan riittämisen olevan budjetointikysymys, voisi olla aika miettiä että tekeekö kaikki muut opintotuen nostajat jotain väärin.
Kun 18 000/kk tienaava teini kirjoittaa samanlaisen tekstin voimme melko huoletta todeta että tämän ei tarvitse järkyttää maailmankuvaamme millään tavalla.
Sikäli on, että päräyttävän suuret tulot muuttavat varmasti ihmisen perspektiiviä, ja epäilen että tämä teksti ja sen maailmankuva kumpuaa osittain myös siitä, että nuori ihminen saa holtittomasti rahaa tekemättä sen eteen yhtään mitään. Tätäkin on talouskonservatismin piirissä pidetty yleisesti hiukan arveluttavana. Liittyy myös sillä tavalla, että tämä oli ainoa teksti jonka hesari aiheesta julkaisi.
0. Ei kaikilla mailla ole nettovelkaa (ainakaan tämän tilaston mukaan. Eri laskentatapoja löytynee vaikka kuinka monta):
http://www.economywatch.com/economic-statistics/economic-indicators/General_Government_Net_Debt_Percentage_GDP/
1. Ei auta vaikka kirjoittaja on kyllästynyt ”hysteeriseen velkapelkoon”, velkaantuminen on silti vaarallinen tosiasia, jota ei voi unohtaa vaikka haluaisi.
Velkatalous on hulluutta. Ihmiset ja valtiot elävät hetken yli varojensa vaikka olosuhteet ovat suhteellisen hyvät. Elintasoa hetkellisesti laskemalla voitaisiin nollata velat ja säästää pitkällä tähtäimellä pitkä penni. Esimerkiksi Suomen valtion menoista 4,2 % oli valtionvelan korkokuluja viime vuonna. Presidenttimme ainakin ennen jaksoi korostaa että velan maksu on tärkeää, mutta edes nousukausina sitä ei onnistuttu lyhentämään kunnolla.
2. Opintorahaa ei mielestäni kannata leikata, koska se johtaisi siihen että opiskelijat olisivat entistä enemmän pätkätöissä. Usein vieläpä sellaisissa, mitä melkein kuka tahansa voisi tehdä. Mitä vähemmän opiskelijoita on näissä hommissa, sitä enemmän työttömiä voitaisiin työllistää.
3. Valtion on saatava taloutensa jotenkin kuntoon, eli säästämällä tai lisätuloilla. Mutulla heitän että hieman voisi saada progressiivisesta pääomatuloverotuksesta (% määräytyisi ansiotulojen ja pääomatulojen summan mukaan). Älytöntä verovähennysviidakkoa voitaisiin myös harventaa rajulla kädellä, jolloin säästyisi satoja miljoonia.
Valtion menoihin on juurtunut monia rahasyöppöjä, jotka eivät sinne varsinaisesti kuulu. Korkeakulttuuri, huippu-urheilu ja TEKES-tukien väärinkäyttö ovat eräitä kohteita, mistä myös voisi säästää satoja miljoonia. Virkamiesten armeija on toinen rahasyöppö, jota monimutkainen sosiaalitukijärjestelmä vain ruokkii. Kolmas syöppö on tehoton terveydenhuoltojärjestelmä. Neljäs on nimeltään Tieto.
4. Mitä tulee opintotuen nykyiseen suuruuteen, se on ainakin silloin täysin riittävä, kun on mahdollisuus käyttää opiskelijaruokaloita ja -asuntoja. 298 eurosta menee omassa yliopistossani tyypillisesti 50-100 euroa vuokraan (valtio maksaa loput), joten käteen jää ainakin 200 euroa. Tähän kun lisää 1500e/kk * 2 kk = 3000 eur kesätyötuloja (1 kk lomaa), saadaan (3000 + 9*200)/12 = 400 euroa kuukaudessa. Tästä voidaan olettaa 100 e/kk katoavan erilaisiin tarpeellisiin kertaostoksiin (palvelut, kodinkoneet, vaatteet). Näin laskettuna jää 10 euroa päivässä ruokaan. Esim: aamupala 1e, lounas 2,6e, päivällinen 4e ja rahaa jää vielä vähän yli.
Monilla opiskelijoilla on silti rahat koko ajan loppu; he käyttävät kaiken ylimääräisen rahan kaljaan, ravintoloihin, matkailuun ja elektroniikkaan. Useimmat lienevät tyytyväisiä nykyiseen summaan, mutta sallisin silti varovaisen korotuksen opintorahaan sillä perusteella, että toimeentulotuki on huomattavasti korkeampi ( http://www.sosiaalikollega.fi/asiakkaat/toimeentulotukilaskuri2 ). Opiskelijoiden tulee silti muistaa, että valtio tukee heitä opintotuen lisäksi myös maksamalla heille kalliin koulutuksen, jolla on mahdollista saada mielenkiintoisia ja mahdollisesti hyvin palkattuja töitä.
5. Perustulolla (negatiivinen tulovero -malli) voitaisiin säästää byrokratiassa valtavaksi ja tehdä tuet oikeudenmukaisiksi.
Mutta ongelmahan on nimenomaan se, että se riittä _vain_ jos asut opiskelija-asunnossa. Helsingissä opiskelija-asuntoja ei riittä lähimainkaan kaikille, ja yritäpä yksityiseltä saada asuttava asunto (edes noin 20m2 yksiö) alle 600€/kk. Ainakaan oman kokemukseni mukaan ei onnistu, ellei satu olemaan suhteita.. Itselläni viime vuonna kun asuin 25m2 yksiössä, vuokraan meni 650€/kk, niin eihän sillä juhlita, että saan ~450€/kk (opintotuki josta on vähennetty verot).
”Mitä tulee opintotuen nykyiseen suuruuteen, se on ainakin silloin täysin riittävä, kun on mahdollisuus käyttää opiskelijaruokaloita ja -asuntoja. 298 eurosta menee omassa yliopistossani tyypillisesti 50-100 euroa vuokraan (valtio maksaa loput), joten käteen jää ainakin 200 euroa.”
Sepäs mukavaa kuultavaa. Itsellä taas ei mene tuollaisia summia, vuokrani ollessa hieman reilu 400 euroa täällä pk-seudulla. Tahtoisin sen olevan paljon vähemmän, mutta opiskelija-asuntoa ei ole tippunut, vaikka opiskeluaikanani olen ollut yhteensä lähemmäs 2 vuotta HOAS:n jonossa – minkä lisäksi olen ehtinyt muuttaa opiskelujeni aikana 5 kertaa, mikä on siis n. kerran vuodessa.
Koska etenkään pääkaupunkiseudulla kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä asumaan opiskelija-asuntoihin, ei tästä voi varsinaisesti vetää johtopäätöksiä opintorahan (erityisesti asumislisän) riittävyydestä. Koska Suomessa alueelliset erot ovat hyvin merkittävät, pitäisi joko opintotukeen tehdä alueellisia eroja opintopaikan sijainnin perusteella tai kasvattaa asumislisän suuruutta niin, että pääkaupunkiseudullakin olisi mahdollista opiskella opintotuen avulla edes välttävästi. Koska itselläni menee koko tuki käytännössä kerralla vuokraan, joudun käymään jatkuvasti töissä maksaakseni kaikki laskut, seutubussilipun ja pitääkseni itseni vielä leivän syrjässä kiinni – mikä ei ole (kuten usein opiskelijat jaksavatkin huomauttaa) omiaan nopeuttamaan valmistumista.
Eikö sinulla ole laskuja? sähkö? vakuutukset? puhelin? netti? jne… niihinkin menee rahaa ihan kivasti.
unohtamatta koulumatkoja. minulla menee vähintään 140€/kk ja yleisillä kuljen.
Hyvä kirjoitus! Helppohan se on elää noilla tuloilla.
Itse olen sitä mieltä, ett hallituksen päätös oli ok. Vielä kaipaisin muutosta tulorajojen nostoon. Jos pelätään sitä, että valmistuminen lykkääntyy liian työnteon takia tulisi kouluille laittaa tiukemmat säädökset siittä kauanko opiskelijalla on oikeusopiskella. Jos opinnot lykkääntyy tähän vaadittaisiin selvitys miksi ne lykkääntyi. Jos syytä ei ole potkitaan pois koulusta. Se on väärin, että tiedän nytkin yliopistoopiskelijoita jotka ovat olleet kirjoilla 7 vuotta ja ei varmaan koskaa valmistu.
Sillon kun itse opiskelin kävin töissä paljon ja valmistuin todella hyvillä papereilla. Opiskeluni ei lykkääntynyt. Mutta pakko oli olla töissä koska en olisi mitenkään pystynyt itseäni elättämään. Harmi kun opiskelijoiden joukkoon mahtuu niin paljon mätiä omenoita joiden takia näyttää että opiskelijat vain hengailevat ja nauttivat elämästä oppilaitoksen kirjoilla.
katsotaan nyt vielä kun sieltä joskus tulee jotain faktaakin ulos. kirjoitan kyllä varmasti vähän tarkemman analyysin ainakin kehysriihen koulutuspoliittisista vaikutuksista.
Vähän vastustan ajatusta opintoajan rajaamisesta entisestään ELLEI samalla voida velvoittaa oppilaitoksia järjestämään enemmän opetusta tai kurssien suoritusmahdollisuuksia. Itse opiskelen pääaineetta, jossa kurssin kirjatenttimismahdollisuus on ihan ihmeellinen poikkeustilanne. Sivuaineessani tilanne on vain hieman helpompi. Erityisesti kandivaheessa, kun pakollista suoritettavaa on paljon, oli erittäin vaikeaa välillä pystyä tekemään pakollisia opintoja järjellisessä ajassa kun kurssit menivät päällekkäin, ja tenttiä ei voinut. Ei siinä auttanut muu kuin valita ja sitten toivoa että se väliinjäänyt kurssi olisi tarjolla seuraavan lukukauden/-vuoden aikana.
Ja opintoaikojen ylittymistä joutuu jo nyt ainakin Helsingin yliopistossa selittämään saadakseen jatkoaikaa. Vähimmillään on täyteltävä lomake, jolla kartoitetaan mitä on suoritettu, mitä vielä puuttuu ja milloin aion ne puuttuvat osat suorittaa. Jos vaikuttaa siltä, ettei mitään edistystä ole moneen vuoteen tullut, eikä opiskelijalla ole oikein haluakaan edistyä, niin mono heilahtaa.
Kummasti se raha tuntuu pilaavan ihmisen.
Neiti Kopralle: kaikella kunnioituksella, teidän on syytä hankkia sydämen sivistystä elämällä kuukausi tai pari opiskelijan dieetillä.
Tai hei, elämä risaiseksi:
elä vähätuloisen/köyhän arkea 4 kuukautta peräkkäin! Siinä sitä jännitystä piisaa! Ostaisko leipää vai voita, kumpaa voi syödä ilman toista?
Rahalla ei saa älyä, sen on oikeasti luonnonvara joka ei välttämättä hakeudu rikkaan pennun päähän isän käskystä.
Hesarin toimintaa ei voi kuin ihmetellä, olen pettynyt tähän rikkaiden palvontaan, ollut jo pitkään. Kaikki me emme synny kultalusikka suussa (ja pää perseessä), mikä on toisaalta ihan hyvä.
On oltava meitä surkeita raukkoja jotka jaksavat taistella aivopieruja vastaan sukupolvesta toiseen. Ja näköjään vähän pakkokin.
Siis onko tämä kirjoittaja se korruptoitunut muija joka tienaa 300 000 euroa vuodessa ja ulisee jotain opiskelijoiden oikeuksista? Siis mitä helvettiä…? Kokeilehan joskus elää 80 eurolla kuukaudessa kuten minä niin tutustut oikeaan elämään.