Ajatuspaja Libera on vilahtanut tälläkin blogilla kertaalleen. Kyseessä on siis Libertaarioikeiston ajatuspaja. Tiesittekö muuten, että Liberankin hallituksessa istuva Björn Wahlroos on myös Mannerheim-säätiön hallituksessa?
Mutta mutta. Liberasta julkaistiin aamun hesarissa henkilökuva. Tai puoliksi Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäestä, puoliksi Liberasta.
Lepomäen perusteesit ovat yksinkertainen:
- Suomi on vielä lähes suunnitelmatalous
- Valtio sääntelee liikaa
- Kovin monista asioista Suomessa vielä vaietaan, kun on yksi totuus.
Lepomäki ei kyllä anna yhtään esimerkkiä mistä Suomessa vaietaan. Että vain yksi totuus? Sikäli kun me nyt kuitenkin elämme länsimaisessa demokratiassa jossa jokainen saa sanoa oman totuutensa tämä väite kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta. Lepomäen jos kenenkä pitäisi tutkimusjohtajana olla asemassa, jossa Libera voisi esimerkiksi julkaista tutkimuksen siitä, mistä Suomessa vaietaan. Jos ollaan ihan tarkkoja niin Libera ei ole julkaissut yhtään tutkimusta, vaan pamfletteja.
No se valtion sääntely sitten. Lepomäki antaa tästä vakuuttavia esimerkkejä: Valtio säätelee kauppojen aukioloaikoja ja Yleisradio lähettää ”viihteellistä tanssiohjelmaa”. Aukioloajoista tietysti trendinä on ollut vuodesta 1969 suunta kohti sääntelemättömyyttä. Kuka vielä muistaa aikaa ennen 2009, jolloin kaupat menivät yhdeksältä kiinni? Jos minä olisin Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja, en ihan tästä asiasta olisi mutrusuin. Valoa kohti mennään.
Hesarin haastattelussa voin tietysti kuulla toimittaja Katja Boxbergin hyrisevän kun Lepomäki pistää Yleisradion viihteelliset tanssiohjelmat paikalleen. Hesarin sota Yleisradiota kohtaan on tietysti yleisesti tiedossa, eikä toimittaja Katja Boxbergin oma, kirjallinen taistolaisten ruoskinta (Lumedemokratia, 2009) varmasti tilannetta helpota.
Mutta sitten päästään julkisen sektorin kokoon, joka on varmasti koko jutun ydin.
Lepomäki perustelee väitettään julkisen sektorin osuudella bruttokansantuotteesta. Suomessa julkisten menojen osuus oli viime vuonna noin 56 prosenttia. Se on Tanskan ja Ranskan jälkeen kolmanneksi eniten EU:ssa.
”Julkisen sektorin alasajo on myytti”, Lepomäki sanoo.
Nojoo.
Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio ja kunnat. Valtiosektoriin luetaan valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki ja valtion liikelaitokset. Kuntiin ja kuntayhtymiin luetaan kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, kuten terveyskeskukset, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.
Ja sikäli kun Suomen valtion suurimmat kuluerät ovat sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus, niin olen ihan tyytyväinen että julkisen sektorin alasajo on myytti. Rohkeaa Lepomäeltä tietysti vaatia terveydenhuollon ja koulutuksen alasajoa. Onhan hänkin saanut Suomelta peräti 2 loppututkintoa ja aivan pian messevän työpaikan eduskunnasta.
Mikä on totuus asiasta? No, Suomen julkisen sektorin osuus BKT:stä on ollut laskusuunnassa jo muutaman vuoden. EU:n tilastot yltävät vuoteen 2011, jolloin Suomen luku oli 55%. Tämä on tullut hiljalleen alas kaikkien aikojen piikistä (2009, 56,1%) ja koko ajan pyörinyt 45-55 prosenttiyksikön tuntumassa. Julkisen sektorin palkkakulut ovat lähteneet alaspäin.
Lepomäki siirtää katseensa kaihoten länsinaapuriin.
Ruotsissa on edetty Lepomäen mukaan fiksumpaan suuntaan.
No, Ruotsissa on aina ollut asiat paremmin. Saman Eurostatin tilaston mukaan Ruotsin luvut ovat noin 4 prosenttiyksikköä pienemmät. Trendi on kohtuullisen samanlainen. Voi olla että Ruotsissa ollaan menty 4 %-yks fiksumpaan suuntaan, mutta näkyykö se… niin missä? Ruotsin talous vaikuttaa huomattavan samanlaiselta kuin Suomenkin.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan että ihmisillä on ideologioita, mutta olisin mielellään kuullut Lepomäeltä jonkun perusteen, miksi julkista sektoria pitäisi leikata. Mitä tapahtuisi? No, siis jutun perusteella me pääsisimme siten irti lähellä suunnitelmataloutta olevasta talousjärjestelmästämme, ja Yleisradiokaan ei enää lähettäisi viihteellisiä tanssiohjelmia. No, en tiedä miten ekonomi Lepomäki näkee suomalaisen suunitelmatalouden. Täällä toki valmistetaan vain yhtä matkapuhelinta, pian ei enää yhtäkään autoa ja televisiopajakin Salossa meni konkurssiin, mutta Suomen sanominen melkein suunnitelmataloudeksi on, no, hymyilyttävää.
Julkisen sektorin koosta on julkaistu hyviä tutkimuksia (tämä, esimerkiksi, pdf) joissa on päädytty siihen että julkisen sektorin koon määrittely absoluuttisena prosenttiyksikkönä ei toimi vaan
Julkisen sektorin koko korreloi vahvasti sen kanssa, miten paljon tai vähän maan talous on avautunut kansainvälisille markkinoille. Yhtä varakkaiden talouksien eri suurten julkisten sektorien kokoa selittää _kansainvälisen kaupan_ osuus maan talouden koosta.
(yhteenveto Martti Tulenheimon, en minäkään sitä kokonaan ehtinyt lukemaan)
Mutta olihan se nyt helvetin hyvä mainos, ja vielä sunnuntain hesarissa. Teurastakaa minut tilastoista tai tulkintavirheistä, jos sellaisia löydätte.
On jotenkin karua että Lepomäki vaatii Kokoomukselta libertarismia ja on ilmeisen pettynyt kun rakkautta ei tule. Se on kutakuinkin sama kuin vaatisi SDP:tä toteuttamaan Juche- kommunismia ja olisi kovin pettynyt kun sitä ei kuitenkaan saa. On ihan tietysti toinen kysymyksensä minkälaista talouspolitiikkaa Kokoomus on toteuttanut ja siitäkin on varmasti niin monta mielipidettä kuin on tulkitsijaakin. Minä kyllä toivon että kokoomus ei tulevaisuudessakaan aja julkista sektoria alas.
saloniemi 
[…] Saloniemi: Kuinka Libera halasi kokoomuksen kuoliaaksi […]
Yllämainittu väitteesi, että Suomen julkisen sektorin osuus BKT:stä on ollut laskusuunnassa jo muutaman vuoden, ei pidä paikkaansa.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/
Okei. Jostain syystä siis EU:n tilastot aiheesta ovat erilaisia, tai eu tai veronmaksajat valehtelee. Mitä tehdään?
Ehkä kannattaisi katsoa vähän pidemmällä aikavälillä. Vuoden 1993 piikistä (65%) on tultu jo reippaasti alaspäin ja viime vuosien kasvu selittyy lähinnä sosiaalisella turvaverkollamme, jonka menot tietenkin taantumassa lisääntyvät.
https://lh6.googleusercontent.com/AwneEM5pin_HLq3ygxYKlgLLPHddfieihVqIhD7DijED2wMbbPOjMRxpVdERDG6MjCjQyBLeucLB69d6scTsHdTDwrmnewX0l7rbJbMxumHRlBd_lnt836A2KQ
Vuoden 1993 piikki johtui BKT:n romahduksesta vuodesta 1991-1993. Tavalla tai toisella matalan tuottavuuden eli siis pienipalkkaiset työt on saatava kiinnostaviksi vaikka sitten negatiivisen tuloverotuksen + tasaveron kautta. Se on yksi suuri tekijä, jotta päästäisiin tästä näivettyvän talouden ja heikkenevän huoltosuhteen kierteestä. Osmo Soininvaaraa ja Juhana Vartiaista on syytä kuunnella ilman minkään värisiä silmälaseja ja ennakkoasenteita. Ihmisten henkilökohtaista vaurastumista ei pidä vaikeuttaa ja pitkäjänteistä säästämistä olisi syytä kannustaa, mm. verohelpotetulla vapaalla eläkesäästämisellä. Tuloerojen yksinkertainen tarkastelu on harhaista, eikä vaurastumsen ankara verottaminen palvele kenenkään etuja. Kateus ei ole pohja järkevälle talouspolitiikalle.
Lähes kaikki julkiset panostukset olisi kohdennettava terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Terveen, työkykyisen aikuisen ihmisen ei kuuluisi saada yhteiskunnalta mitään vastikkeetta. ”vastike” on myös päämäärähakuinen opiskelu.
Jos ei näiden uudistusten tielle päästä ajoissa, voimme odottaa vuosikymmenen päästä mannereuroopan Thacheria, joka panee mutkat suoriksi kertarysäyksellä, ja silloin niin sanotusti ”kansa kärsii”. Tätä skenaariota en itse haluaisi olla todistamassa.
Benkku, lähes kaikki julkiset panostukset kohdistetaan nykyäänkin sote- sektorille. Toivon tietysti että terve, aikuinen ihminen ei saa esimerkiksi useampaa vuotta viulunsoiton opetusta yhteiskunnan piikkiin vastikkeetta Vastike on päämäärähakuinen opiskelu, ethän opiskelut päämäärättä? Samoin toivon itse toki etten kolaroi terveenä. Siinä niitä yhteiskunnan rahoja tosiaan käytettäisiin miljoonia minuun.
Tuomas, huonolaatuisesta sarkasmistasi huolimatta et näytä ymmärtävän kirjoitukseni ydintä: yhteiskunta passivoi tällä hetkellä yksilöä mm. kannustinloukuilla. Ihmiset on ehdollistettu vuosikymmeniä myös siihen, että lähin omainen on viranomainen. Tiedät hyvin, että monet opiskelevat päämäärättömästi ja ylettömän kauan. SOTE-sektori on toki isoin kakunpala julkisissa menoissa, mutta ei ”lähes kaikki”. Tärkeämpää kuin rahanjako, on aktivoida ihmisiä. -Ja kolaroinut tehopotilas ei tietääkseni ole terve, aikuinen ihminen. Toivoisin, että jättäisit v**”*lun vähemmälle ja pohtisit ihan oikeasti yhteiskunnallistaloudellisia ongelmia.
Kannustinloukut ovat todellisuutta, tästä on esimerkiksi perustulon yhteydessä puhuttu paljon. Toivoisin jotain perusteita näiden valtio ehdollistaa ihmisiä- jutuille. Missä se näkyy? Miten se tulee esiin? Ihan varmasti jotkut ihmiset opiskelevat päämäärättömästi ja ylettömän kauan. tiedän jopa ihmisiä jotka ovat saaneet tutkinnon ja olleet silti päämäärättömässä tilassa. Osaatko arvioida tämän taloudellisia vaikutuksia tai ylipäänsä ilmiön laajuutta?
[…] journalismipointin sivuuttava huomio kiinnittyy Lepomäen ”tutkimusjohtaja”-titteliin. Tuomas Saloniemi nostaa esille, kuinka kyseinen tutkimusjohtaja Lepomäki heittelee faktoina väitteitä […]
Benkku, miksi kaltaisesi trolli haluaa muilta oikeaa yhteiskunnallisten ongelmien pohdintaa? Sinä haluat, että ihmisten rikastumista ei estetä. Silloin niiden, joilla on, rahoja ei oteta koulutus- ja sotemenoihin. Tuomas haluaa, että koulutukseen ja soteen panostetaan paljon. Silloin niiden, joilla on, rahoja otetaan paljon. Sinä olet oikealla, Tuomas vasemmalla. Tämän voi todeta tosi asiallisesti.
Jostain syystä kuitenkin kommentoit mieluummin perättömiä oletuksia ja haukut eri mieltä olevat huonoiksi keskustelijoiksi. Pienipalkkaisen työn tekeminen houkuttelevammaksi ei ole kaikkien mielestä tärkein tavoite. Osan mielestä tärkeämpää on tehdä siitä työstä suuripalkkaisempaa. Rikkaiden verotus ei ole muka kenenkään etu. On se, niiden jotka saavat sen rahan. Ja sitä tehdään sinun mukaasi kateudesta. Kyllä sitä tehdään ihan niiden rahojen saamisen takia.
Älä käsitä tätä väärin. Netissä saa trollata nimimerkin takaa. Mutta sitten pitää antaa muiden tehdä samoin. Se on kohteliasta.
Juha, rahan määrä ei ole vakio: se kasvaa kun taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja toivottavasti vain silloin. Muuten sen arvo sulaa. Ei ole olemassa mitään rikkaiden pottia, jota voisi verottaa robin hood-menetelmällä. Pienipalkkainen työ on saatava kannattavaksi. Kyllä. Vaikka niin, että loppuosa saadaan neg. tuloveron kautta, jos palkka ei riitä elämiseen. Tätä edesauttaisi tietyt niukanlaiset perustulomallit. Yksityisellä sektorilla palkka ei voi olla tuottavuutta suurempi ainakaan pitkään. ”Trollatakseni” edelleen, otapa nuo asennelasit hetkeksi pois ja tutki, mitä Soininvaara tai Vartiainen ovat asiasta kirjoittaneet.
En muuten käsitä mitä kommenteillani ja trollauksella on tekemistä keskenään. Olen täysin vakavissani. Ja jos Tuomaksen aikaisempia kirjoituksia selailet, löydät kyllä ihan oikean nimenikin.
Pidän ”muut on vaan kateellisia rikkaille”-kirjoituksia trollauksena. Minun on vaikea ottaa niitä tosissani. Että joku voisi tosissaan tehdä tuollaisia yleistyksiä valtavista joukoista ihmisiä ja heidän motiiveistaan. Ihmisiä pitää dissata yhtä kerrallaan ja ihan omista ajatuksista. Joo, ja oon lukenut S & V:n jutut. Mun perustulokannatukseni on hiukan erilaista ja perustuu siihen, mitä olen eniten opiskellut, eli menneisyyteen. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa kaikkien työlle ei ole enää käyttöä, mutta ihmisarvoiseen elämään on silti kaikilla oikeus.
Väitteesi, että jälkiteollisessa maailmassa ei työtä ole kaikille on hatara. Työn määrä kuten rahan määräkään ei ole vakio. Se riippuu pitkälti myös työvoiman tarjonnan määrästä ja tuottavuuden mukaisesta palkasta. En missään tapauksessa tarkoita, että ihmisten pitäisi raataa nälkärajalla, vaan, että pienimpiä palkkoja voisi automaattisesti tukea täydentävällä negatiivisella verolla. Työ on osa ihmisarvoista elämää. Väitän, että rikkaiden tulojen paisuttelu medioissa aiheuttaa yleistä kateutta ja johtaa talouspoliittista keskustelua vinoon.
ja Tuomas, säästämisaste Suomessa taitaa olla euroopan heikoimpia. Tämä saattaa kieliä siitä, että ihmiset luottavat vaistonvaraisesti yhteiskunnan apuun. Tämä on siis hypoteesi.