Avainsana-arkisto: ay-liike

Eilinen postaukseni sai mielenkiintoisia seurauksia – haltuuni nimittäin uskottiin asiaan liittyvää materiaalia. Vuoto, suunnattu uutisanti, syväkurkkuilu… tämä sai minut tuntemaan itseni miespuoliseksi, ylipainoiseksi Erin Brokovichiksi. Nojoo, nojoo. Tämä postaus käsittelee kahta asiaa:

  1. Ohjaako SAK kassojen etuusratkaisuja (ja tämä on tärkeää koska se on laissa kiellettyä)
  2. Mikä on SAK:n rooli työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnnan ratkaisujen käytössä

SAK puolustautui tätä Savon Sanomien juttua lyhyellä vastineella jossa todettiin:

Savon Sanomien jutussa (20.11.2012) väitettiin virheellisesti, että SAK olisi ohjeistanut työttömyyskassoja hylkäämään laskutuspalvelu Eezyn kautta tehdyn työn päivärahoja. Väite ei pidä paikkaansa. SAK ei ohjeista työttömyyskassoja.

Mielenkiintoista. Nyt mennään hiukan semantiikan toiselle puolen, mutta miettikää itse jos SAK:lta saamassanne sähköpostissa olisi otsikkona

ImageMiten tähän pitäisi reagoida? Varmaankin sillä tavalla että SAK ohjeistaa. Soittelin muutamaan työttömyyskassaan ja kysyin etuuskäsittelijältä miten he suhtautuvat Eezyn kautta tehtyihin töihin. Vaihtelevasti, mutta huomattavan monessa kerrottiin SAK:n valmistelevan ohjeistusta tätä asiaa varten. Nämä voivat olla yksittäisen etuuskäsittelijän väärinymmärryksiä (koska niitä voi sattua, jos asiasta kysyy viattomasti ohimennen) mutta silti… SAK:n neuvonta saattaa aiheuttaa seuraavankaltaisia jatko-ohjeistuksia, ja tämäkin on saamastani sähköpostista:

Aihe: Eezyn kautta työskennellessä ei ole oikeuttta soviteltuun työttömyyspäivärahaan

”Tiedoksenne alla oleva viesti SAK:sta.

Eezyn kautta töitä tehneiden hakemukset käsitellään seuraavasti:
–– ––
Jos työ on ollut yli 2 viikkoa kestävää, jaksotetaan lomakorvaus. Työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon koska katsotaan ettei työajanseuranta toteudu riittävällä tavalla. Tuntiselvitykset tulee kuitenkin kassassa säilyttää, jos hakija aikanaan valittaa määrittelystä jossa ei ole huomioitu eezyn töitä – on oltava syy perustella hylkäystä.”

Saattaa tietysti olla että ylläoleva viestittely on vain tiedonvaihtoa tai yleistä ihmettelyä, mutta sävy kuulostaa kyllä kovin… ohjeistavalta. Ja vielä nimenomaan niin, että SAK:n ohjeet valuvat etuuskäsittelijöille.

Soitin SAK:hon josta kerrottiin että päätös ei ole heidän, vaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan. SAK pesee kätensä päätöksestä, ja jatkaa tiedotteessaan:

Päivärahapäätöksissään työttömyyskassat soveltavat työttömyysturvalakia ja sen soveltamisohjetta. Lakien tulkinnan oikeuskäytäntö syntyy tuomioistuimien ratkaisujen myötä. Työttömyysturva-asioissa ensimmäinen muutoksenhakuaste on työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, jonka päätöksistä voi valittaa vielä vakuutusoikeuteen.

Tuomioistuimien ratkaisut siis määräävät sen, kuinka työttömyyskassat soveltavat työttömyysturvalakia myös Eezyn kautta tehdyssä työssä. Tulkintaa ei siis tee SAK, Eezy itse tai TE hallinto toisin, kuin jutussa virheellisesti annettiin ymmärtää.

No tämähän on täysin totta. Muutamia kysymyksiä kyllä herää. Yhteistyö Eezyn kanssa on sujunut vuosia ongelmitta. Jostain (kassasta) on tullut kielteinen päätös joka on edennyt muutoksenhakulautakuntaan,  johon SAK nyt vetoaa. Ainakin hallussani olevassa sähköpostikirjeenvaihdossa vedotaan sittemmin nimenomaan muutoksenhakulautakunnan päätökseen, jonka perusteella Eezyn kautta tehdyt työt kategorisesti hylätään. Kuten SAK kuitenkin tiedottaa, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökset eivät ole linjaavia ennakkotapauksia vaan yksittäisratkaisuja – siis ratkaisuja yksittäiseen tilanteeseen. Vakuutusoikeus ei ole vielä lausunut tästä asiasta yhtään mitään.

SAK:n lausunnot ovat siis itseasiassa ns. jeesustelua. SAK linjaa kassoilleen (tai ihan vain kertoo mitä on sovittu, päätelkää itse) että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on päättänyt nämä tapaukset näin, ja vastaisuudessa korvaukset hylätään automaattisesti.  SAK kuitenkin ihan itse kertoo, että tuomioistuimien ratkaisut siis määräävät sen, kuinka työttömyyskassat soveltavat työttömyysturvalakia myös Eezyn kautta tehdyssä työssä. Nyt pitäisi enää päättää kummin päin nyt tehdään: linjataanko lautakunnan vai tuomioistuimen mukaan?

Jos otetaan siis annettuna että SAK:lla on ainakin informatöörin rooli oman liittonsa kassojen suuntaan, niin varmasti voi kysyä

  1. Miksi SAK:n alaisen liiton kassa monen vuoden jälkeen alkaa hylkäämään Eezyn palkkoja?
  2. Miksi SAK kehottaa (tai kertoo, joka myöhemmin tulkitaan [ehkä epähuomiossa?]) kassoja käyttämään lautakunnan päätöstä ennakkotapauksena?
  3. Ja miksi SAK julkisuuteen kuitenkin kertoo, että tuomioistuimen ratkaisut määrittävät tulkintaa? Kun yksikään tapaus ei ymmärtääkseni ole mennyt vielä vakuutusoikeudesta läpi.

Niillä SAK:n ekonomisteilla joiden kanssa olin puheissa oli ihan selkeä näkemys siitä, että kyseessä on rakenteellinen ongelma – heidän mielestään ongelma on nimenomaan sosiaaliturvalainsäädännössä. Ei ole mitään syytä tätä epäillä. Eduskunnassa on vireilllä lakimuutosesitys sosiaaliturvalain muuttamisesta joka  helpottaisi tilannetta vähän.

SAK:n tyypit myös kolmasti kieltävät että heillä olisi mitään sinänsä Eezyn kaltaisia palveluita kohtaan. En lähde tätä arvailemaan, saattaa olla tai saattaa olla olematta. Ihmeelliseltä koko juttu tietysti tuntuu.

Työajanseuranta on siitä jännä juttu, että se osuu kaikista hankalimmassa työtilanteessa  hommia tekeviin ihmisiin. En väitä että Eezyä käyttäisivät vain surkeat luuserit (käytänhän sitä itsekin) mutta työtuntien kyttääminen tällä tasolla on työttömyyskassoilta freelancereita ja satunnaisia hommia tekeviä ihmisiä kohtaan ihan silkkaa vittuilua. Yhtälailla –ja helpomminkin– huijaaminen ja työaikakirjanpidon vääristely onnistuu ihan tavallisissa työsuhteissa.

Esimerkiksi professoreilla on vuosittainen kokonaistyöaika (1600 tuntia), minulla on viikottainen työaika (37,5 tuntia) ja työttömyyskassoilla ei ole minkäänlaista ongelmaa maksaa näiden approksimaatioiden perusteella ansiosidonnaista päivärahaa tahi kartuttaa työssäoloehtoa. Se mikä tapahtuu työsuhteessä myös pysyy työsuhteessa, näköjään.  Työttömyyskassojen suhteen ongelmaksi sitten kuitenkin muodostuu, että freelancerit ynnäilevät niitä kymmeniä tuntejaan yhteen ja miettivät josko tunnit riittäisivät. Ja sitten liiton kassa epäsuorasti epäilee vääristelystä.

Image

Suhtautukaa siis suurella varauksella Eezy-tyyppisiin puljuihin. Ja minuun, muuten. Jos huomaatte faktavirheitä niin korjatkaa minua.

EDIT: kirjoitusvirheitä

Minä olen liiton mies. Paitsi ulkoisen olemukseni, myös tittelini puolesta. Olenhan työpaikkani varaluottamusmies. Olen siis AY-liikkeen uskollinen soturi. Nyt minä alan kuulostaa jumiin menneeltä Hallla-aholta, mutta taas tänäänkin AY-liike silti vitutti.

Ja niin minä mieleni pahoitin, kun AY-liike kailotti taas olevansa kuin VR: ihana idea, täysin 70-luvulle jämähtänyt toteutus, täysin suojattu ja riippumaton ulkopuolisilta vaikutteilta ja tekijöiltä sekä kaikenlaiselle kritiikille yliolkainen tai aggressiivinen.

Se mikä tänään harmitti oikein erityisesti, oli tämä. SAK on siis vetänyt herneet nenään Eezy-nimisestä laskutuspalvelusta.

Minäkin, liiton mies, käytän Eezy-laskutuspalvelua. Se on kätevä pienten keikkojen ja töiden laskuttamiseen. Yrityksen perustaminen on nimittäin pirunmoinen vesakko ja aiheuttaa välittömän ponnahduksen ulos yhteiskunnan turvaverkoista. Ihan jo yrityksen infran pystyynpolkaiseminen muutaman sadan laskutuksen takia olisi täysin posketonta.

Työttömyyskassat ovat siis ammattiyhdistysliiton kyljessä oleva eräänlainen vakuutus työttömyyden varalle. Ne maksavat ansiosidonnaista päivärahaa. Rahat tähän tulevat paitsi jäsenmaksuista, myös siitä palkkanauhan TyEL -ennakkoperinnästä. Sinun ja minunkin, kuuluit liittoon tai et.

Saadakseen työttömyyskassasta rahaa pitää täyttää ns. työssäoloehto, eli olla töissä. Ansiosidonnainen on nimensä mukaan sidoksissa omaan ansiotasoon. Jos tienaat enemmän, saat enemmän. Työssä pitää olla 34 viikkoa 28 kuukauden aikana. Tähän asti selvää. Nyt tuleekin homman catch: SAK on antanut tulkintamääräyksen, että Eezyyn tehty työ ei kerrytä tätä ehtoa. Eli vaikka olet tehnyt duunia niin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön mukaan Eezyyn tehdyt työt ei kerrytä työssäoloehtoa. Tämä on ongelmallista paristakin syystä. Ensinnäkin ihan jo lain mukaan SAK:lla ei pitäisi olla tähän mitään jo lain mukaankaan sanomista:

Työttömyyskassa –– –– ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.”

(Työttömyyskassalaki 24.8.1984/603)

Eli ihan lain mukaan SAK:lla ei pitäisi olla mitään sanomista työttömyyskassojen tulkintoihin. Toki työmarkkinoista ja niihin liittyvistä asioista päättää ensin työmarkkinajärjestöt ja sitten maan hallitus, mutta yhtä kaikki.

Sitten on tämä SAK:n esittämä syy; työajan valvontaongelmat. SAK:n maailma ilmeisesti lähtee siitä 70-lukuisesta idyllistä jossa tehtaan pillin soidessa vuoro vaihtui ja patruuna katsoi että kaikki leimasivat aamusella kellokortit. Sitten sorvattiin veturinpyöriä kunnes pilli soi taas, mentiin kotiin ja lähdettiin työväenyhdistyksen laulukuoron harjoituksiin. Oli helppoa mitata työaikaa.

Nyt on, rakas kulta SAK, vähän toinen aika maailmassa. Joillain aloilla on ihan relevanttia käyttää tehdyn työn mittaamiseen työpaikalla vietettyä aikaa. Itse en kuitenkaan pysty näkemään tätä kysymystä työajan mittaamisesta oman työpanokseni suhteen mitenkään mielekkäänä. Minä ilmoitan jo nyt, liiton miehenä ja palkkatöissä ollessani, omat työtuntini itse työaikakirjanpitoon. Voisin tietysti valehdella sinne ihan mitä sattuu lööperiä, mutta SAK hei: täällä työelämässä on parhaimmillaan luottamusta tällaisissa jutuissa. Ei verenhimoisia porvareita syömässä halstrattua kuuttia. Ihan liiton miehenä tämän sanon, mutta nyt SAK oikeesti pää pois perseestä.

Eezyn suhteen tilanne on tietysti teknisestikin helppo: aikalailla kaikilla aloilla on tietyt kohtuullisen selkeät  palkat ja palkkakuitista voi ihan hyvin tarkastaa vastaako ilmoitetut tuntimäärät ja laskutushinta toisiaan.

Kyse lienee kuitenkin siitä, että SAK ei kertakaikkiaan pysty ymmärtämään tilannetta jossa ihminen ei ole  yrittäjä mutta ei tehdastyöläinenkään. 70-luvullahan asia oli helppo. Joko tai. Työläinen tai porvari. Mutta maailma muuttuu, ja vaikka onkin  kivaa että meillä on 70-luvun työelämän ulkomuseo, aina silloin tällöin on hiukan rasittavaa että tämä savupiipuilla seisova jättiläinen on vain ja ainoastaan tiellä työelämästä puhuttaessa ja siihen vaikutettaessa.

Toki esimerkiksi kokoomuslainen AY-johtaja Sture Fjäder ehti jo ehdottamaan Akavan nimissä, että syrjäytymisvaarassa olevilta nuorilta pitäisi ottaa se vähäkin sosiaaliturva pois. Näin nuoret lopettaisivat syrjäytymisensä ja menisivät töihin. Näin siis AY-liike 2012. Hävettää olla osa Akavaa, mutta minkäs tälle kokoomuslaiselle työväen airueelle nyt voi.

On kiva nähdä miten edes Akava lähtee nuorten vihaisten libertaarien matkaan kohti sääntelyn ja hyvinvointivaltion purkamista. Eiku.

Minusta työväenaatteessa on jotain lämmintä. Iso jengi joka on ryhmittynyt yhteisen asian taakse. Muusikkona lisäksi torvisoitto lämmittää aina. Ajatelkaa nyt: agiteeraavia puheita, lippuja, valtava määrä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, solidaarisuutta, hernaria soppatykeistä, lämpimiä kevätpäiviä. Miettikää miten jengi rakentaa oikeasti mielestään parempaa maailmaa ja on valmis panostamaan yhteisön hyväksi. Ehkä kuorolaulua tai voimistelunäytös siihen loppuun ja kotiin lähdetään keväthämärässä.

Ja sitten on AY-liike nykyään:

Aallon mukaan ay-liike on vastavoima myös vihreille. ”Me haluamme puhua siitä, että Suomessa on työtä ja ne työpaikat ovat hyvin moninaisia, eivät vain palvelualoilla.”

Taas heti aamulla oli kahvit hesarilla. Aave todellakin kummittelee Euroopassa- tolkullisuuden aave. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd.) oli nimittäin tyytyväinen siitä että Perussuomalaisten yritykset nurkanvaltaukseen oli torpattu. Samassa meni sitten vähän muutakin, ja saattaa tietysti olla että Aalto ampuu Perussuomalaisten tyrmäämisen jälkeen kaikkea mikä mahdollisesti uhkaisi demareiden asemaa Metalliliitossa, esimerkiksi nyt vaikka vihreitä. Olletenkin että vihreiden listaa Metallin vaaleissa ei ollut, mutta hyvähän se on varmuuden vuoksi.

Aalto on tietysti periaatteesa oikeassa siinä, että työpaikkoja on muuallakin kuin palvelualoilla. Veropuu visualisoi kivasti tätä kansantaloudellista faktaa: Metalliteollisuuden volyymi on 14 498 miljoonaa euroa, palvelut 107 601 miljoonaa euroa. Melkein kymmenkertainen ero.

Toinen kysymys on politiikan monimuotoistuminen. Poliittisia listoja on muuallakin kuin vain kunta- ja eduskuntavaaleissa. HOK-elanto, ammattilittot ja esimerkiksi ylioppilaskuntien edustajistotkin ovat ainakin osin poliittisesti järjestäytyneitä. Ymmärrän Allon närkästymisen, koska ammattiliitot ja työhön liitttyvä politiikka on ollut silti tapana jättää demareille.

AY-liikkeellä ja demareilla on kohtalonyhteys. Molemmat perustuvat suurelle tarinalle, joka oikeuttaa olemassaolon. Molemmilla tämän suuren kertomuksen raami on ollut Forssan ohjelma. Paha vaan, että maailma tuli valmiiksi. SDP saatiin yhdistettyä hetkellisesti vielä suuren tarinan taakse Euroopan yhdistymiskehityksessä 90-luvun puolessa välissä mutta ay-liikettä ei oikein pelasta mikään. 

Ja se on aivan oikeasti sääli. Koska vaikka Forssan manifesti on saatukin melkolailla kokonaan toteutettua, maailma on vielä kaukana valmiista. Ay-liike on vajonnut omahyväiseen, edunvalvonnalliseen alennustilaan jossa maailmaa ei enää paranneta vaan jäsenten etuja ajetaan. Jonkinlainen irvikuva wrightiläisyydestä, lähinnä. Missä on se kipinä, vappumarssit, torvimusiikki ja parempi maailma?

Mitä tapahtui 90-luvun laman jälkeen kun ihmiset saivat tarpeeksi ammattiliitosta? Miksi Loimaan kassan suosio kasvaa? Työelämän muuttuminen on tosiasia, kaikille muille paitsi ay-liikkelle. Hyvänä esimerkkinä voi käyttää OAJ:n vuorotteluvapaajärjestelmää, jossa pätkäduunari opettaa, ja vakituinen opettaja palaa kesäkuukausiksi (lomille) töihinsä. Sitten taas syksyllä vuorotteluvapaalle ja pätkäopettaja kortistosta töitä tekemään. OAJ tyrmäsi hallituksen aikeet vuorotteluvapaan leikkaamisesta.

Tai kun korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akava ottaa kantaa nuorisoon ja vaatii,että työstä kieltäytyviltä nuorilta pitää ottaa sosiaaliturva pois, voidaan katsoa peräpeiliin ja miettiä miten pitkälle ollaankaan tultu. Huomispäivän ikäpolvet ei todellakaan ole enää veljet keskenään. Monoa päähän pummeille, toivoo ay-liike.

Ammattiliitoista on siis tullut edunvalvontaa. No sitähän ne ovat aina olleet, mutta niistä joskus radikaaleistakin yhteiskunnallisista uudistusvoimista on pikkuhiljaa tullut sammaloitunut isomahaisten suurten ikäluokkien suojelulinnake joiden tärkein tehtävä on vahtia, että kukaan ei käy setien saavutettujen etujen kimppuun.

Ja jos vastakkain ovat vuokratyövoima, silpputyöt ja setien edut niin arvatkaa kuka voittaa? Sedät tietysti.

Jotain tarttis tehdä. Mutta kuten persutkin huomasivat, kommunistien varalle rakennetut vallihaudat pitävät huolen siitä että Ay-liikkettä ei voi vallata. Se on rakennettu siten että sitä ei oikein voi soluttaa. Ja kuten Fjäder ja Aalto todistivat, minkäänlainen järkipuhe tai edes tosiasiat eivät vaikuta siihen mitä mieltä asioista ollaan. Toisaalta Loimaan kassakin on huonoin mahdollinen ratkaisu, koska tässä maailmassa tarvitaan vielä solidaarisuutta ja joukkovoimaa. En minä keksi muuta kuin joko

  • Aallon mallin mukaan päästää puolueet ihan rehellisesti hoitamaan ay-asioita, mikä voisi profiloida puolueita aika mielenkiintoisella tavalla tai
  • Perustaa kokonaan uusi, aatteellinen ammattiliitto.

Kukahan sen tekis?