Avainsana-arkisto: kansalaiskeskustelu

Kuten jotkut teistä tietävät, vietän jonkin verran aikaa Hommaforumilla. Miksi ihmeessä luen Hommaa? En itsekään oikein tiedä. Itseasiassa minä olen aivan helvetin pettynyt kyseiseen lautaan. Vaikka olen suunnilleen kaikesta eri mieltä homman ja hommalaisten eetoksen kanssa, odotin muutama vuosi sitten Hommaforumilta paljon. Oli siistiä nähdä miten ihmiset tekivät puoluetta, kirjoittivat puolueohjelmaa ja tekivät vanhoja juttuja uudella tavalla. Mutta, mutta. Jätkät pilas.

Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta kaikki mielipiteet eivät todellakaan ole samanarvoisia. Itseasiassa iso osa mielipiteistä on aivan järjettömän tyhmiä. Kansalaiskeskustelun velvollisuus on seuloa mielipiteiden merestä hyviä juttuja ja promota niitä sekä pilkata ja nauraa vähäarvoisemmille ajatuksille. Mutta se edellyttää laajaa pohjaa ja paljon erilaisia ihmisiä. Demokratia ja kansanedustuslaitos on yksi tapa ratkaista tämä ongelma.

Hommaforumin ongelma on juuri Hommaforum. Hommaforumilla on niin kovin vähän poliittista keskustelua. Sama ongelma on yleisesti kaikissa foorumeissa joissa samanmieliset ja tietty prosenttiosuus totaalisia sekopäitä kokoontuu: keskustelu redusoituu selkääntaputteluksi ja niille vittuiluksi, jotka ovat asiasta eri mieltä. Lopuksi keskustelusta ei ole jäljellä mitään, on vain ennakkoluuloinen, omalakinen porukka jonka kanssa kukaan ulkopuolinen ei viitsi keskustella ja joka sitten keskustelee itsensä kanssa ironisesti siitä, milloin kukkahattusuvaitsevaisto haluaa rakentaa Rautatientorille moskeijan.

Minuahan sinänsä tämä ei haittaa, mutta politiikan foorumeita on Suomessa niukanlaisesti; olisi mukavaa ihan keskustella politiikasta. Myös niiden kanssa jotka ovat asioista eri mieltä. Mutta keskustelu sisältää elimellisesti dialogin käsitteen. Ongelmia tulee myös siitä, että Hommaforum ajaa maahanmuuttokritiikkiä nurkkaan ja polarisoi keskustelua. Epäkohdista keskustelunkin voi  turhan helposti kuitata ”hommalaisten mölinänä” vaikka kyseessä olisi ihan oikea asia. Hyvät ajatukset jäävät Hommalle, koska niitä ei kukaan sieltä nouki ja tämä taas on sitten vihervasemmistostalinistisen median syy. Talvella valitin facebookissa Homman kurjuudesta ja yksi vanha lukiokaverini (joka sitä siis osaltaan pyörittää) huokaisi, että pelkästään homman moderoimisessa edes lailliseksi on jo kova homma. Niinpä.

Joulun alla Jemenissä siepattu ja sittemmin vapautettu pariskunta toimii hyvänä esimerkkinä tästä keskustelukulttuurin puutteesta. Aktiiviupseeri ja hänen reservinupseeripuolisonsa siepattiin. Tarinan yksityiskohdista ei varmaan koskaan saada täyttä selvyyttä, eikä kukaan julkistanut keissistä juuri mitään tietoja. Hommalla alkoi joulun alla spekulointi:

homma2

”Itse veikkaan kotimaisia käännynnäisiä tai sitten muslimimamua. Tuskimpa tuonne kukaan muu haluaa lähteä. Suomalaisuus ei kyllä nykypäivänä sano uutisessa oikeastaan yhtään mitään muuta kuin sen, että on notkunut Suomessa riittävän kauan, osaa kieltä kohtuullisen huonosti ja ei ole rötöstellyt liian pahasti viime aikoina.

Yhteisymmärrys kappattujen arabiudesta saavutettiin nopeasti.

Ja mikäs siinä, jos resursseja ja sotavoimia riittää hakemaan kollot takaisin. Mutta pitäisi myös määritellä ne "omat", joita haetaan. Voi esimerkiksi pohtia sitäkin, onko ilmiselvästi arabimaailmaa palvova ihminen meikäläisiä, van vain vahingossa suomalaisen kehoon syntynyt henkinen arabi, joka nyt saa vastata valinnoistaan.

Ja mikäs siinä, jos resursseja ja sotavoimia riittää hakemaan kollot takaisin. Mutta pitäisi myös määritellä ne ”omat”, joita haetaan. Voi esimerkiksi pohtia sitäkin, onko ilmiselvästi arabimaailmaa palvova ihminen meikäläisiä, van vain vahingossa suomalaisen kehoon syntynyt henkinen arabi, joka nyt saa vastata valinnoistaan.

Joku oli jo nähnyt kuvankin ja oli täysin varma siitä että kyseessä on arabi.

IL:ssä oli voimakkaasti pikselöiyty kuva tästä matkustelemaan lähteneestä neropatista, ja joko hän on kotoisin Lähi-Idästä, tai sitten kyseessä on larppaaja. Niin tai näin, parempi että omaiset maksavat mitä maksavat, jos hekään haluavat tapausta takaisin, ja nyt ei ollut kyse viranomaisen maksamisesta.

IL:ssä oli voimakkaasti pikselöiyty kuva tästä matkustelemaan lähteneestä neropatista, ja joko hän on kotoisin Lähi-Idästä, tai sitten kyseessä on larppaaja. Niin tai näin, parempi että omaiset maksavat mitä maksavat, jos hekään haluavat tapausta takaisin, ja nyt ei ollut kyse viranomaisen maksamisesta.

Tämän lisäksi raikas salaliittoteoria ”sieppauksesta” saapui myös ilahduttamaan joulun odotusta.

ekö että vihervasemmistolaista monikulttuurisontaa levittävä lehdistö kertoo että kaksi suomalaista siepattiin. Haluamatta kuulostaa tylyltä, on pakko todeta että juuri mikään mitä vihervasemmistolehdistö kertoo terrorista, terrorismin torjunnasta tai arabiväkivallasta ei ole paikkaansapitävää. Lähes kaikki uutiset ovat enemmän tai vähemmän valhetta yhdistettynä al quaida sympatiseeraajien kykyyn levittää ja suvaita terroristisia pyrkimyksiä kun ne ovat sopusoinnussa poliittisten toimittajien omien mielipiteiden kanssa.  Mitä tapahtui ja mitä väitetään tapahtuneen? Kaksi suomalaista ei ole enää tavoitettavissa. Mikä todistaa että he eivät tietoisesti olleet etsimässä al quaidaa kontaktin saadakseen? Terroristiverkosto ei ole mikään katuosoitteiden perusteella löydettävä. On siis hyvin mahdollista että henkilöt ovat itse halunneet tai suorastaan lavastaneen kaappauksen. Näin toivotaan että tilanne olisi kotipuolesssa selitettävissä ja äkilliseen rahapulaan löytyisi ulkopuolinen maksaja. Aina on mahdollista että joutuu terroristin kaappaamaksi. Mutta Jemenissä opiskeleva pari ei ole tällainen satunnainen uhri vaan tarkoituksellisen valinnan tehnyt.  Terrori on lehtien avustuksella toteutettua väkivaltamanipulointia. Al quaida on tässä mestari. Voi olla myös niin että maan turvallisuusjoukot ovat kyllästyneet itsemurhapommeja viljeleviin ulkomaisiin terroristeihin eli kielenopiskelijoihin ja iskeneet ennenkuin nämä ehtivät. Al quaidan kanssa kaikki on mahdollista..

sekö että vihervasemmistolaista monikulttuurisontaa levittävä lehdistö kertoo että kaksi suomalaista siepattiin. Haluamatta kuulostaa tylyltä, on pakko todeta että juuri mikään mitä vihervasemmistolehdistö kertoo terrorista, terrorismin torjunnasta tai arabiväkivallasta ei ole paikkaansapitävää. Lähes kaikki uutiset ovat enemmän tai vähemmän valhetta yhdistettynä al quaida sympatiseeraajien kykyyn levittää ja suvaita terroristisia pyrkimyksiä kun ne ovat sopusoinnussa poliittisten toimittajien omien mielipiteiden kanssa.
Mitä tapahtui ja mitä väitetään tapahtuneen?
Kaksi suomalaista ei ole enää tavoitettavissa. Mikä todistaa että he eivät tietoisesti olleet etsimässä al quaidaa kontaktin saadakseen? Terroristiverkosto ei ole mikään katuosoitteiden perusteella löydettävä. On siis hyvin mahdollista että henkilöt ovat itse halunneet tai suorastaan lavastaneen kaappauksen. Näin toivotaan että tilanne olisi kotipuolesssa selitettävissä ja äkilliseen rahapulaan löytyisi ulkopuolinen maksaja. Aina on mahdollista että joutuu terroristin kaappaamaksi. Mutta Jemenissä opiskeleva pari ei ole tällainen satunnainen uhri vaan tarkoituksellisen valinnan tehnyt.
Terrori on lehtien avustuksella toteutettua väkivaltamanipulointia. Al quaida on tässä mestari. Voi olla myös niin että maan turvallisuusjoukot ovat kyllästyneet itsemurhapommeja viljeleviin ulkomaisiin terroristeihin eli kielenopiskelijoihin ja iskeneet ennenkuin nämä ehtivät. Al quaidan kanssa kaikki on mahdollista..

Ketju oli pitkään hiljaa, kunnes toukokuun alussa todellakin kävi ilmi että kaapatut ovat intin kapiainen ja Nesteen dirika — ja täysin umpisuomalaisia molemmat. Harvoin ihmiset itse kirjoittavat olevansa väärässä, en minäkään. Itseasiassa nimimerkki Emo tiivistää kaiken sen mitä tässä yritän sanoa:

Ihan typerää taas alkaa ripotella tuhkaa itsensä ja muitten päälle... yrittäkää nyt oppia että itsensä päälle ei pidä paskantaa...siihen löytyy vapaaehtoisia ulkopuoleltakin. Itse asiasta sanon että erittäin mielenkiintoinen juonenkäänne, mitä äsken kuulin.

Ihan typerää taas alkaa ripotella tuhkaa itsensä ja muitten päälle… yrittäkää nyt oppia että itsensä päälle ei pidä paskantaa…siihen löytyy vapaaehtoisia ulkopuoleltakin. Itse asiasta sanon että erittäin mielenkiintoinen juonenkäänne, mitä äsken kuulin.

Minkäänlainen itsereflektio on turhaa. Muut kyllä hoitavat sen. Emo on täysin oikeassa, mutta ongelmana on juurikin se että… no, muut sitten tosiaan hoitavat sen. Ja nimenomaan niin, että näiden pölhöjen salaliittoteorioiden tahmainen jälki jää sitten Hommaforumista mieleen. No, salaliittoteoriat eivät todellakaan jääneet tähän. Seuraavaksi Hommalla analysoitiin Atte Kalevan tieteellinen kompetenssi ja väitöskirjan metodi sekä Leila Kalevan uskonnollinen suuntautuminen:

Hyvin outo tapaus. Milleköhän oppiaineelle herra yliluutnatti oli tekemässä väitöskirjan valmistelutyötä? Ei vaikuta ihan kulttuuriantropogian peruskauralta. Jo kysymyksenasettelu on ihmeellinen: "Miten ihmisestä tulee terroristi?" Ihmisestä tulee Jemenissä ensin islamisti ja sitten hän valitsee sodankäyntimuodokseen esim. terrorismin. Tämän verran tietää, vaikka ei ole käynyt lähelläkään Jemeniä. Miten Luti uskoi hoitavansa haastattelut tieteellisesti pätevällä metodilla, Jemenin kaltaisessa maassa? Luti oli selittänyt, ettei ota riskejä, vaikka jo meno Jemeniin oli emäriski valkonaamalta, jonka pieni lapsikin tunnistaa heti ulkomaalaiseksi vääräuskoiseksi. Onko Lutin arabian taito jo niin hyvä, ettei hänelle kelvannut yhtään vähäisempi ympäristö "arabian opiskeluun", vaan piti valita se paras paikka, missä puhutaan "puhtainta arabiaa". Esim. Saudeissa ei siis olisi oppinut kyllin hyväksi arabian taitajaksi. Ihailtavaa perfektionismia! Lehtikuvissa herätti outoa kuumotusta vaimon asu. Vaimo oli edelleen pukeutuneena oikeauskoiseen hiukset peittävään mustaan kauhtanaan, vapauttamisensa jälkeenkin ja myös lentokoneen ovella lähdössä Wieniin? Oliko se jokin statementti vai oliko kauhtana vaan jotenkin unohtunut päälle? Pukeutuminen ei yleensä ole naisille mikään yhdentekevä juttu. Onko pariskunta kenties kääntynyt oikeaan uskoon? Radiosta kuului tänään pätkä ohjelmasta, missä Luti innostuneeseen sävyyn puhui siitä, miten Osma Bin Ladenin haave maallisten arabihallitusten kaatamisesta on nyt toteutumassa "arabikevään" avulla. Mikä on lutin tausta?

Hyvin outo tapaus. Milleköhän oppiaineelle herra yliluutnatti oli tekemässä väitöskirjan valmistelutyötä? Ei vaikuta ihan kulttuuriantropogian peruskauralta. Jo kysymyksenasettelu on ihmeellinen: ”Miten ihmisestä tulee terroristi?” Ihmisestä tulee Jemenissä ensin islamisti ja sitten hän valitsee sodankäyntimuodokseen esim. terrorismin. Tämän verran tietää, vaikka ei ole käynyt lähelläkään Jemeniä. Miten Luti uskoi hoitavansa haastattelut tieteellisesti pätevällä metodilla, Jemenin kaltaisessa maassa? Luti oli selittänyt, ettei ota riskejä, vaikka jo meno Jemeniin oli emäriski valkonaamalta, jonka pieni lapsikin tunnistaa heti ulkomaalaiseksi vääräuskoiseksi.
Onko Lutin arabian taito jo niin hyvä, ettei hänelle kelvannut yhtään vähäisempi ympäristö ”arabian opiskeluun”, vaan piti valita se paras paikka, missä puhutaan ”puhtainta arabiaa”. Esim. Saudeissa ei siis olisi oppinut kyllin hyväksi arabian taitajaksi. Ihailtavaa perfektionismia!
Lehtikuvissa herätti outoa kuumotusta vaimon asu. Vaimo oli edelleen pukeutuneena oikeauskoiseen hiukset peittävään mustaan kauhtanaan, vapauttamisensa jälkeenkin ja myös lentokoneen ovella lähdössä Wieniin? Oliko se jokin statementti vai oliko kauhtana vaan jotenkin unohtunut päälle? Pukeutuminen ei yleensä ole naisille mikään yhdentekevä juttu. Onko pariskunta kenties kääntynyt oikeaan uskoon? Radiosta kuului tänään pätkä ohjelmasta, missä Luti innostuneeseen sävyyn puhui siitä, miten Osma Bin Ladenin haave maallisten arabihallitusten kaatamisesta on nyt toteutumassa ”arabikevään” avulla. Mikä on lutin tausta?

Ja niin edelleen. Tällä hetkellä keskustelua herättää se, kuka maksaa 500 000 euron kulut. (Suunnilleen samaan hintaan oltaisiin muuten päästy jos pariskunta olisi ajanut omaa syytään pahan autokolarin). Samanlainen keskustelun kehitys tapahtuu poikkeuksetta kaikissa mielenkiintoa herättävissä, politiikkaan tai maahanmuuttoon liittyvissä tapahtumissa. Jyväksylän kirjastopuukotusta Hommafoorumilla ensin arvioitiin  false flag- operaatioksi. Iskun paljastuttua äärioikeiston puukotukseksi keskustelua herätti lähinnä se, oliko puukotetulla järjestyksenvalvojakorttia ja mitä poliisi aikoi tälle tehdä. Breivikin kohdalla meno meni Hommalla niin kertakaikkisen pahasti yli, että koko lauta pistettiin päiväksi kiinni.

Miksi sitten keskustelu Hommafoorumissa on mahdotonta? Sama ilmiö toimii itseasiassa kaikilla edes heikosti polarisoituvilla keskustelupalstoilla. Hopeisessa omenassa ei Microsoftin tuotteita hyvällä katsota, Puuveneharrastajien sivustolla lasikuituveneet saavat täystyrmäyksen. Suomi 24:ssä kaikki saa täystyrmäyksen, mutta se on oma juttunsa. Takkulla luontevasti vain anarko-ihmiset on hyvien puolella.

Voisiko tälle tehdä jotain? Perusuomalaisethan ovat jo ehdottaneet nimettömän nettikirjoittelun kieltämistä. Koko idea on tietysti täysin päätön ja mahdoton toteuttaa. Mutta jotain tarvitsisi tehdä. Otakantaa- palvelu oli hyvä esimerkki hankkeesta, jonka määrätietoiset mouhot pilasivat. Poliittinen foorumi tukkeutui pakkoruotsijankuttamisesta josta kaikki saivat kyllikseen.

Me tarvitsisimme uuden homman. Parempaa keskustelua. Vähemmän salaliittoteorioita ja enemmän dialogia. Erimielisyyttä ilman vittuilua. Jollain tapaa saman horisontin josta puhua. Olisiko tämä nyt aivan liikaa vaadittu?

Advertisement

Eilinen Guggenheimia ja Hesaria käsitellyt artikkeli päätyi laajaan levitykseen. Erään fb-kaverini seinällä Ville Niinistö huomautti, että

Blåfield on tavallaan oikeassa, hän vain soveltaa sitä väärään kohteeseen. Meidän julkinen keskustelumme on taaksepäin katsova, konservatiivinen, sulkeutuva.

Jäin tätä miettimään. Itseasiassa näinhän on, ainakin osittain. Lähestytään asiaa taas lempiteemallani, eli kuolleen hevosen potkimisella. Otetaan esimerkiksi maabrändityöryhmä.

Koko maabrändin idea on miettiä mitähän kaikki meistä ajattelee. Se ei vielä ole outoa- itsekin mietin usein mitä muut minusta ajattelevat (ja pääsen usein megalomaanisiin lopputulemiin ennenkuin puolisoni tai ystäväni repivät minut ystävällisesti maanpinnalle) mutta kun kokonainen valtio tekee tätä, ollaan juuri sellaisen kollektiivisen itsesäälin partaalla josta Blåfield puhui.

Maabrändiä on lähdetty rakentamaan isolla porukalla. Ollila, Aho, Hienonen, Kolbe… kansakunnan parhaat voimat on laitettu miettimään mitä muut meistä ajattelevat ja miten sitä voisi muuttaa. Ja ennen kaikkea miten Suomesta saataisiin vientituote.

Ja niin maabrändityöryhmä sai -2 vuoden ja herratietää minkälaisen rahamäärän jälkeen- äkistettyä Suomelle tulevaisuuden vision. Siihen kuului puhdasta vettä, luomuruokaa, toimiva yhteiskunta, koulutusvientiä ja innovaatioteollisuuden tukemista.

Ihan jees, mutta tuo ei ole visio, tulevaisuudenkuva tai strategia, vaan lista olemassaolevista Ihan Kivoista Jutuista. Uskoisin, että juuri tätä Antti Blåfield ja Ville Niinistö tarkoittivat taaksepäin katsomisella ja käpertymisellä. Jos valtakunnan parhaat aivot saavat kahden vuoden komiteatyön jälkeen pulautettua kommunikean jossa todetaan, että

Kotimaisen silakan, hauen, ahvenen ja lahnan kulutus on laskenut reippaasti. Esimerkiksi suomalaisissa kouluissa syödään seitiä, turskaa ja norjalaista lohta. Kotimaiset särkipuikot, särkipullat ja särkiherkku tomaatilla tulisi tuoda sekä gourmet-ravintoloiden pöytiin että ruokakauppoihin ja joukkoruokailuun.

Niin, hyvät naiset ja herrat, me olemme tuhon omia. Että ihan särkiherkkuja tomaatilla? Herranjumala. Mitähän ne meistä tämän jälkeen ajattelee? Hyviähän särkikalat on, ei siinä mitään, mutta onko maailman ja Suomen ongelmissa todella särkikalojen aliarvostus, hiljaisten suomalaisten kääntäminen matkailuvaltiksi, metsähallituksen huono viestintä tai vittu soikoon sosiaalisten innovaatioiden piilaakso nyt ihan niitä juttuja mitä joihin kannattaa polttaa ruutia ihan tolkuttomasti?

Maabrändityöryhmän työtä vaivaa sovinnaisuus ja munattomuus. Totuuden nimissä on sanottava että raportissa on ihan hyviä ja toteuttamiskelpoisia juttuja, mutta ei mitään päräyttävää visiota tai ennakkoluulottomia avauksia.

Ennen oli kaikki paremmin. 1848 julkaistiin yhden miehen maabrändityöryhmän tulos, Vänrikki Stoolin tarinat. Herrat Runeberg ja Lönnrot keksivät, eivät sen enempää tai vähempää, kuin historian suomalaisille. He loivat tarinan. He eivät miettineet särkiherkkujen kulutusta tomaattikastikkeessa vaan ns. isoa kuvaa. Lönnrot alkoi kokoamaan Kalevalaa 26-vuotiaana. Ja jätkä tosiaan loi Suomeen nationalistisen perinteen. Kirjoitti historian. Keksi suurelta osin päästään, ja hyvä tuli. Keksitty historia loi suomalaisuuden ja nivoi sen nationalismiin ja myöhemmin kansallisvaltioaatteeseen. Mitä muuta Vänrikki Stool on kuin varhainen weberiläinen manifesti valtiosta ja väkivallasta? Eikä mikään saatanan särkiherkku.

Kiinnostavaa ei ole taas kerran se mikä maailmassa on huonosti, vaan se mitä sille pitäisi tehdä. Miksi ihmeessä maabrändityöryhmä sekoilee särkiherkuista kun fokukseksi voisi ottaa vaikkapa koko ihmiskunnan? Katsotaanpa ketkä tätä uusinta suomalaisten tarinaa ovat kirjoittamassa

  • Jorma Ollila (s. 1950), Shellin toimitusjohtaja
  • Esko Aho (s. 1954) Nokian viestintäpamppu, ex-pääministeri
  • Eija Ailasmaa (s. 1950) Sanoma Magazinesin toimari
  • Jukka Hienonen (s. 1960) Finnairin ex-toimari
  • Ilkka Niiniluoto (s. 1946) Helsingin yliopiston ex-rehtori
  • Petri Tuomi-Nikula (s. 1951) Diplomaatti
  • Maarit Toivanen-Koivisto (s. 1954) Vuorineuvos, yrityspamppu
  • Laura Kolbe (s. 1957) Professori
  • Helena Hyvönen (s. 1950) Johtava Dekaani
  • Erkki Virtanen (s. 1950) kansliapäällikkö

Tämän lisäksi on muutama nuoremman polven edustaja (Piha, Riihilahti, Essak et al.) mutta Suomen tulevaisuutta ovat lähinnä miettimässä 50-60 vuotiaat yritysjohtajat. En epäile etteivätkö 50-60-vuotiaat yritysjohtajat kykenisi päräyttäviin avauksiin, mutta Suomen maabrändi näyttäytyy raportin mukaan laiskanpulskean hyvinvoivana, suorastaan valmiina. Mitä enää pitäisi tehdä? Muuta kuin pari särkipullaa vieraille?

Hesarikin huomaa joskus että suomalainen keskustelu katsoo liiaksi taaksepäin, suorastaan itään, ja käpertyy itseensä. Väärin- näin tekevät ainoastaan huonot keskustelijat ja huonosti johdettu keskustelu. Oman kokemukseni mukaan ongelma on pikemminkin päinvastainen. Ei maailman kuntoon saattamiseen tarvita kuin tonkka viiniä, hyvää ruokaa ja innostava seura niin ideoita tulee niin ettei niitä malta kirjotitaa ylös.

Esimerkkinä Veikko Erannin kontribuutio Guggenheimistä käytävään keskusteluun. Jos tämä visio (jonka kirjoittamiseen luulen menneen alle tunnin) olisi tilattu varta vasten kuusikymppisistä yritysjohtajista kasatulta Guggenheim-työryhmältä, niin luuletteko sen olevan yhtä a) ennakkoluuloton b) terävä c) suora? No ei varmasti. Eranti kuitenkin esittelee ongelman, antaa sille ratkaisuehdotuksen, alustavan budjettiarvion, kohtuulliset perustelut ja ja kertoo mitä kirjoittajan mielestä nykyään tehdään väärin.

Syy mitä varten keskustelu vaikuttaa ajoittain itään päin käpertyneeltä on hyvin yksinkertainen. ”Keskustelua” käyvät aivan väärät ihmiset. Ensin tilataan kuusikymppisiltä pampuilta maabrändivisio ja sitten ihmetellään miksi se näyttää, haisee ja kuulostaa aivan YYA-sopimukselta. No just siks.

Parempaa kansalaiskeskustelua odotellessa tehdään kaikki hei särkipullia. Koska särkikaloissa on tulevaisuus.