Olin mukana järjestämässä eilen tapahtunutta Näpit irti opintotuesta -mielenosoitusta. Se sujui spektaakkelimaisen hienosti. Haluaisin esittää lämpimimmän kiitokseni paitsi kaikille asiaan osallistuneille järjestäjille, firmoille ja tahoille, niin ennen kaikkea Helsingin kaupungin rakennusviraston Jouni Paasoselle ja Seppo Ilvoselle. Heidän avullaan selvittiin tiukoistakin tilanteista. Harvoin tulee kehuttua HKR:ää. Nyt siihen on aihetta.
Noin 6000 opiskelijaa siis marssi opintotuen säilyttämisen puolesta. Tapahtuma pääsi kaikkiin valtakunnallisiin tv-uutisiin ja isoihin lehtiin. No, kaikkiin paitsi hesariin. Hesari ei muistanut paperiversiossaan mainitakaan koko 6000 opiskelijan mielenosoituksesta sanallakaan. Ainoa, mitä Helsingin Sanomat julkaisi, oli lukiolainen Aino Kopran mielenosoitusta kritisoiva yleisönosastokirjoitus. On ehkä hiukan erikoista jos HS ei tosiaan noteeraa näin isoa mielenosoitusta edes liikeenteeseen liittyvänä pikku-uutisena. Mutta hei, Mitä Aino sanoi?
Kaikki ovat sitä mieltä, että leikkauksia on tehtävä, kunnes pois otetaan jotain omaa. Juuri nuorten pitäisi olla tästä huolissaan: kun Suomi elää velaksi nyt, meidän sukupolvemme maksaa siitä kalliisti tulevaisuudessa.
Kovasti tutun kuuloista tekstiä. Sinänsä tätä hysteeristä velkapelkoa on käsitelty jo väsymykseen asti. Valtion velan otto ei ole mitenkään erityisen kamalaa tai hirvittävää, valtioilla on aina velkaa (maailmassa ei liene yhtään velatonta valtiota) ja niin edelleen. Suurin osa ihmisistä ymmärtää kyllä että leikkauksien rinnastaminen toisiinsa on typerää. Jos vastakkain laitetaan esimerkiksi ympäristölle haitalliset tuet ja opintotuki, ihmiset todenäköisesti ovat sitä mieltä että opintotuki on parempaa. Jos vastakkain asetetaan sotaveteraanien vaipat ja opintotuki, mielipiteet hajonnevat.
Aikaisemmin opiskelijat ovat tulleet toimeen huomattavasti vähemmällä rahalla kuin nykyisin, joten rahan riittäminen opiskeluun on vain budjetointikysymys.
Aino rakas, se johtuu siitä että ennemmuinoin syötiin käpyjä ja juotiin kurrimaitoa, ellei halla vienyt sitäkin. Sen jälkeen keksittiin raha, ja siitä eteenpäin alkoi Suomessakin hillityn inflaation kausi. Opintorahalla ei yksinkertaisesti elä, ja ihmiset joutuvat keksimään kuka mitäkin juttuja edes tullakseen toimeen.
Toinen argumentti on opintojen venyminen työnteon takia. Oikeasti ongelma on se, että rahaa saa, kun nimi on jonkin oppilaitoksen listalla. Kellään ei siis ole mikään kiire pois.
Rahaa saa jos opiskelee, senkin hemmoteltu nuija. Korkea-asteella pisterajat ovat kohtuullisen tiukkoja ja lukiossa taas opintoaikaa on de facto rajattu. Jos kirjoittaa hesariin yleisönosastokirjoituksia (julkaistiin ne sitten pääkirjoitussivulla tai C-osassa) kannattaa katsoa että faktat ovat kunnossa.
Pöyristyttävää on myös koulujen käytös, sillä ne ottivat poliittisesti kantaa sallimalla mielenosoituksesta johtuvat poissaolot. Tämän takia monet varmasti osallistuivat vain saadakseen vapaatunnin.
No tämä on kyllä kamalaa. En tiedä paljonko tilaisuudesa oli lukiolaisia, mutta sinällään tilaisuuteen osallistujien motiiveilla ei ole väliä. Jos joku nyt on todellakin valmis tönöttämään maaliskuisessa tuulessa monta tuntia pihalla niin hyppytunti lienee ansaittu. Jos taas kyseessä on hengen palo mielenosoitukseen niin porukka olisi mennyt sinne joka tapauksessa.
Vetoan päättäjiin: älkää ajatelko seuraavien vaalien äänisaldoa vaan Suomen parasta. Vaikeitakin päätöksiä on pakko tehdä.
Vetoan päättäjiin: menkää kotiinne, täällä ei ole mitään nähtävää. Tai on, oikeastaan. Käy nimittäin ilmi että kirjoittaja on itseasiassa Suomen kovatuloisin lukiolainen. 300 000 euron pääomatulot vuodessa eivät ole 18-vuotiaalle abiturientille mitenkään huonosti. Keskimäärin suomalainen tienaa vuodessa kymmeneksen tästä.
Aino on ilmeisesti palkkiojärjestelmiä rakentavan yhtiön Alexander- konsernin omistajan Yrjö Kopran tytär. Yrjökään ei ole jäänyt maallisesta hyvästä vallan paitsi: vuonna 2006 Yrjön omaisuus oli 2,5 miljoonaa euroa. Nykyään enemmän, mutta verottaja ei enää julkaise varallisuustietoja.
En väitä etteikö rikkaat ihmiset voisi kommentoida maailman epäkohtia, mutta 300 000 euroa vuodessa tienaava lukiolainen rutisemassa siitä miten eläminen opintotuella on ainoastaan budjetointikysymys on kyllä hiukkasen karskia. On varmasti, budjetit on vaan vähän erilaisia.
Mutta mielenosoitus onnistui osaltaan tehtävässä: opintotukea ei lopetettu, indeksiin se sidotaan ja lainapainotteisuus ja muut peikot torjuttiin. Kiitti jengi!