Tässä pitkin syksyä on tuimailmeisiä miehiä siirtynyt EK:n leipiin puhumaan matalalla äänellä kilpailukyvystä, kestävyysvajeesta ja innovaatiotaloudesta. Tästä tämän syksyn hullutuksesta on nyt sitten ottaneet ilon irti kaikki. Varsinkin Akava.
Akava on siis se taisteleva ammattiyhdistys, joka ehti jo vaatia pomonsa Sture Fjäderin (kok.) suulla sosiaaliturvan lopettamista syrjäytymisvaarassa olevilta nuorilta, että nämä lopettaisivat syrjäytymisen. Koska ilmeisesti Akavan maailmassa sosiaalisen turvaverkon (ja nyt puhutaan siis ihan perustason viimekätisistä sosiaalipalveluista) lopettaminen aiheuttaa nuorten syrjäytymisen lopettamisen. En tiedä kyllä miten.
Keskustelua on nyt käyty siitä, pitäisikö opintotukea uudistaa ja millä tavalla. Vaihtoehtoina ovat olleet pääasiassa erilaiset lainamuodot tai valmistumisverot. Opintotukeen otti kantaa myös työryhmä. Se äkisti loppuraportinkin. Harvoin on työryhmä ollut noin ristiriitainen. Osallistuneista tahoista 17 jätti erimielisyyden ilmaisun raporttiin (pdf). Tästä työryhmästä ja siitä vielä vähän lisää myöhemmin.
Työryhmälle annettiin tehtäväksi miettiä kustannusneutraaleja tapoja uudistaa opintotukea. Akava veti homman nextille levelille ja antoi tiedotteen:
Opintotukijärjestelmästä on tehtävä toimivampi: järjestelmän on tuettava päätoimista opiskelua ja kannustettava valmistumaan nopeammin.
No siis: jos halutaan että järjestelmä tukee päätoimista opiskelua (=että ei käydä töissä) niin sitten seuraava kohta Akavan tiedotteessa on hiukkasen huvittava:
Työn tekeminen opiskelujen ohessa edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön, joten opiskeluaikaiset työtulorajat pitää poistaa.
Eli Ted Apter on löytänyt jonkinlaisen Schrödingerin opintotuen, joka tukee töissäkäymistä ja täysipäiväistä opiskelua yhtäaikaisesti. Tämä on mahdollista käsittääkseni kahdella tavalla: joko lisätään opiskelijoiden työkuormaa (eli siis valveillaolotunteja vuorokauteen) tai sitten muokataan opiskelua uudelleen. Ja ammattiyhdistys määrittelemässä opiskelua ja sen tapoja ei ole mielestäni kovin hyvä asia.
Herrankiesus. Akava haluaa siis yhtäaikaisesti
- saada opiskelijat valmistumaan nopeammin
- tukea opiskelijoiden työssäkäyntiä opiskeluaikana.
Opintotuen määrän on jatkossa oltava selkeämmin sidoksissa opintojen edistymiseen kuin nykyisin. Opintotuen pitää rakentua niin, että se palkitsee tavoiteaikaa nopeammasta opiskelusta. – Opiskelijan pitää saada taloudelliset kannustimet nopeammasta valmistumisesta joko opiskelun aikana tai viimeistään heti valmistumisen jälkeen, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Ted Apter. Työn tekeminen opiskelujen ohessa edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön, joten opiskeluaikaiset työtulorajat pitää poistaa.
Herrankiesus. Akava haluaa siis yhtäaikaisesti
- saada opiskelijat valmistumaan nopeammin
- tukea opiskelijoiden työssäkäyntiä opiskeluaikana
- Antaa erillisiä bonuspalkintoja ”tavoiteaikaa” nopeammasta opiskelusta
Näistä voi valita mun mielestä yhden kolmesta, mutta muuten nää on jo keskenään ristiriidassa. Varsinkin kun opintotuki on todellakin sosiaalinen etuus, ei opiskelupalkinto. Nykyisessä opintotuessakin on jo ”kannustin” (vähän samalla tavalla kuin kirvelevä tippuri on kannustin käyttää kondomia): jos ei opiskele, sitä ei saa. Luulisi Sture Fjäderin tarkan markan kokoomuslaisena ymmärtävän, että tällainen vastuuton rahanjako on tyhmää. Opintotuesta (joka on siis osa suomalaista sosiaaliturvaa) voidaan toki rakentaa kannustinperustainen (eli että se olisi palkinto opiskelusta) mutta sitten pitäisi koko sosiaaliturvajärjestelmää muokata karskisti perusteista lähtien uudestaan. Koska kuten Akavakin totesi, järjestelmä on byrokraattinen ja tuet ovat linkittyneet toisiinsa. Sata-komiteassahan tätä yritettiin korjata, mutta SAK ja AKAVA kieltäytyivät leikkimästä muiden kanssa, koska eläkeikää olisi pitänyt nostaa. Ja se ei käy. Se ei kertakaikkiaan käy.
Pitäisikö työttömyysturva muuttaa kannustavaksi? Eli nopeammin töitä saaville annetaan ”käyttämättä jäänyt” laskettaisiin käteisenä tilille? Pitäisikö yleinen asumislisä muuttaa kannustinpohjaiseksi? Mitä nopeammin pääset pois sosiaalisen asuntotuotannon piiristä, sitä enemmän massia kilahtaa tilille? Ennenkaikkea: Mihin ihminen joka käy töissä ja tienaa sellaista palkkaa että se vaikuttaa tulorajojen kautta opintotukeen, tarvitsee ylipäätään opintotukea? Tulorajat ovat toki minunkin mielestäni liian ahtaat ja olen niitä karvaasti kironnut tukia takaisinmaksellessani, mutta ymmärrän kyllä mekanismin tässä taustalla.
Opintotuki kuuluu kaikille opiskelijoille, mutta opiskelu ei suinkaan ole kaikilla aloilla samanlaista. Itse en välittäisi joutua lääkärille joka on mennyt läpi lääkiksen mahdollisimman nopeasti euronkuvat silmissä vain saadakseen bonarit nopeasta valmistumisesta. Joillain aloilla opiskelu on kovin strukturoitua eikä nopea valmistuminen ole mahdollista. Toisilla aloilla taas voi tehdä Rydmanit ja paukuttaa maisteritutkinnon parissa vuodessa.
Huomattavaa kuitenkin on, että opiskelujen mediaaniaika on vuosi-pari korkeampi kuin tutkintojen ohjeellinen suoritusaika. Jostain syystä opintojen suorittamiseen menee siis enemmän aikaa kuin matalaääniset miehet ovat laskeneet. En tiedä; saattaa olla että kyse on opintojen järjestelyistä korkeakouluissa, saattaa olla että kyse on töissäkäynnistä työn ohella. En usko että kyseessä on laiskojen opiskelijoiden kertakaikkinen niskurointi systeemiä vastaan. Opiskeluun nyt vain menee enemmän aikaa kuin 12 000 tuntia (300 op * 40h).
Lisäksi työurien pidentäminen edellyttää, että opintojen työelämälähtöisyyttä kehitetään ja harjoittelua lisätään. Jokaiseen tutkintoon pitää kuulua työnhaun, urasuunnittelun ja työelämätietouden opetusta. Opintojen suorittamisen on oltava sujuvaa ja kitkatekijät opiskelupaikan saamisessa on poistettava.
Herrankiesus. Akava haluaa siis yhtäaikaisesti
- saada opiskelijat valmistumaan nopeammin
- tukea opiskelijoiden työssäkäyntiä opiskeluaikana
- Antaa erillisiä bonuspalkintoja ”tavoiteaikaa” nopeammasta opiskelusta
- Lisätä kaikenlaisten työelämäkurssien opetusta yliopistolla
Mun ymmärrykseni on ollut tähän asti, että ongelma ei ole siinä että yliopistolta valmistuisi niin kädettömiä ääliöitä että nämä eivät omasta työelämäymmärtämättömyydestään johtuen pääse töihin. Itseasiassa tilasto sanoo, että vuoden sisällä valmistumisesta työttöminä on 4,6 % kaikista valmistuneista. työnhaun, urasuunnittelun ja työelämätietouden lisääminen yliopistoihin vain jotta tämä 4,6 pinnaa saataisiin liikkeelle kuulostaa… hieman ylimitoitetulta toimelta.
Akavan huolena on siis ennenkaikkea saada opiskelijat vielä vähän nopeammin työmarkkinoille ettei eläkeikää tarvitsisi nostaa. Onneksi olkoon Ted Apter, perustulon kannalle siirtymisestä.
Mitä sanoo Akavan mopo? Nänänäääänääääännäää!
saloniemi 
Kiva yhdistelmä analyyttista tarkastelua ja poliittista mehustelua! Pitimän vain korjata tuo opiskeluun käytettävä laskennallinen aika, joka on siis 300*27h= 8100 tuntia työtä maisteriksi. Se on 1620 tuntia vuodessa viiden vuoden opiskeluajalle. Kuulostaa kohtuulliselta, ei kovin paljon yli esim. yliopiston henkilökunnan 1600 tunnin kokonaistyöajan. Tämä siis on tarkoitus tehdä 8-9 kuukaudessa, ei 11 kuukaudessa niin kuin työntekijän.
MUTTA: 95 % opiskelijoista (prosentti on heitto, mutta taatusti oikeansuuntainen) tekee töitä vähintään kesällä, jolloin päästäänkin aika isoihin vuosityötuntimääriin (n. 2100 h). Tilanne on tämä, vaikka nostaisi kaikki lainat ja tuet (9 kk), jolloin bruttotulo on noin 7200 euroa eli 600 euroa kuukaudessa. Valmistuttuaan viidessä vuodessa maisteri alkaa maksaa lainaa, jonka pääoma on 9*5*300=13 500 euroa.
Ainiin, sanoinko jo, että työaikalain (6 §) mukainen katto vuoden työajaksi on 52*40h = 2080 tuntia?
Eri asia on, tarvitseeko opintopisteeseen oikeasti 27 tuntia työtä. Mutta jos kerran kaikkea pitää mitata ja valvoa, kai niitä lukuja on käytettävä, jotka käyttöön annetaan.
Eli opiskelijan, joka haluaa valmistua viidessä vuodessa, on joko
1) kituutettava 600 eurolla kuussa (silloin tulee tosin pitkä kesäloma, mutta vuoden työt tehtiin jo aktiivilukuvuonna)
2) käytävä töissä, jolloin vuosityötuntimäärästä tulee melko korkea
3) yhdistettävä jotenkin näitä niin, ettei pala loppuun ja rahat riittäisivät vuokran lisäksi edes bussikorttiin ja talvikenkiin.
Onko yllättävää, että suuri osa opiskelijoista käy töissä ja opinnot viivästyvät? Lisäksi, mitä väliä sillä on, jos 60 % opiskelijoista tekee jo asiantuntija- tai johtohommia?
Ihanan yliopistokeskeistä argumentaatiota. Ei yllätä ollenkaan, mutta huomauttaisin, että Kelan mukaan edellisenä tilastoituna opiskeluvuotena 2010-2011 opintotukea nosti Suomessa reilut 300000 ja heistä noin 83000 oli yliopisto-opiskelijoita. Samaan aikaan meillä kuitenkin on Tilastokeskuksen tietojen mukaan 145000 yliopistossa alempaa tai ylempää tutkintoa suorittavaa ihmistä. Opintotukea nostava yliopisto-opiskelija ei siis ole yhteiskunnan näkökulmasta mikään normi, vaikka toki vaikutusvalta ja huomio häneen keskittyvätkin julkisessa keskustelussa. Mainitusta syystä mm. amk-opiskelijoiden opinnäytetyövaihe ja toisen asteen aikaiset nivelvaiheet jäävät lähes täysin opintotukijärjestelmän tunnistamattomiin. Ja mainitusta syystä netti on täynnä epätosia väittämiä siitä, että opiskelijoista 60% tekisi asiantuntija- tai johtohommia. Valtaosa opiskelijoista tekee ns. paskaduunia, joka sekin toki on yhteiskunnan kannalta arvokasta, mutta eri syistä kuin yllä yritetään osoittaa.
Eräs opintotukijärjestelmän suurimpia ongelmia tällä hetkellä on nähdäkseni se, että kesätyöttömyys voi johtaa kesäasunnottomuuteen. Korjaisin tämän siirtämällä opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Tämä myös nostaisi tuen tasoa ja huomioisi asuinpaikkakunnan vuokratason. Muutos todennäköisesti rokottaisi hieman eläkeläisiä, mutta olisi sukupolvipoliittisesti ja sosiaalisestikin oikeudenmukaisempi ratkaisu kuin nykyinen.
Yksi hassunhauska ratkaisu olisi myös ottaa opintotuki kokonaan pois Kelalta ja siirtää se oppilaitosten ja/tai kuntien maksettavaksi. Se laittaisi nämä toimijat pohtimaan sitä, miten opiskelijat saadaan nykyistä paremmin
a.) valmistumaan ajoissa, eli järjestämään opinnot sujuvammin. Itse kukin meistä on varmaan joskus itkenyt hiljaa mielessään täysin järjenvastaisesti järjesteltyjä opintokokonaisuuksia.
b.) työllistymään alueelle, eli järjestämään opiskelijan kannalta relevantimpaa koulutusta sekä alan että sisältöjen osalta.
c.) sitoutumaan sekä koulutukseen että asuinpaikkakuntaansa, eli tekemään opiskelupaikkakunnasta mukavamman ja vetovoimaisemman paikan elää.
Tuomaalta tämä oli silti varsin hyvä, osoitteleva ja vauhdikas kirjoitus. Huomio perustulon kannalle siirtymisestä ei tainnut olla sinun, mutta se on silti osuva. Opintotuki on nykymuodossaan esitettyjä perustulomalleja lähin sosiaaliturvan muoto ja tulorajat poistamalla se muodostuisi käytännössä täydeksi opintoperustuloksi.
Käytetyssä retoriikassa on muuten se pulma, että yksien mielestä opintotuki ei ole opinnoista saatavaa palkkaa, vaan sosiaaliperustaista tukea opintojen suorittamista varten. Tämä on lainsäädäntöön viitaten oikea tulkinta. Toisten mielestä tätä tulkintaa pitäisi muuttaa ja nämä pitävät itseään edistyksellisinä. Tosiasiallisesti tämä vaadittu muutos olisi askel taaksepäin ja siis paluu vanhaan. Tämä sama älyllinen ristiriita esiintyy toki muussakin sosiaalipoliittisessa keskustelussa, mutta on tällä hetkellä aukeamaton solmu.
Timo:
”Ihanan yliopistokeskeistä argumentaatiota.”
Se johtuu siitä että olen yliopisto-opiskelija ja ylioppilaskunnalla töissä. Aivan varmasti näkökulmani olisi toinen jos olisi ammattikorkeakoululainen. Luotan kuitenkin että he bloggaavat asioista omasta näkökulmastaan.
”Eräs opintotukijärjestelmän suurimpia ongelmia tällä hetkellä on nähdäkseni se, että kesätyöttömyys voi johtaa kesäasunnottomuuteen. Korjaisin tämän siirtämällä opiskelijat yleisen asumistuen piiriin.”
Tätäkin sata- komiteassa pohdittiin, mutta ammattiyhdistysliike oli jyrkästi vastaan. Ei voi mitään.
”Huomio perustulon kannalle siirtymisestä ei tainnut olla sinun, mutta se on silti osuva.”
Kiitos Timo. Minulla, kuten entisellä pääministerilläkin, on kaksi korvaa ja lukuisia muita aistielimiä. Nämä kirjoitukset (niinkuin ylipäätään lähes kaikki kirjoitukset maan päällä) ovat aivojeni läpi kulkenutta koontia siitä mitä olen nähnyt, kuullut, miettinyt ja näistä asioista ajatellut. Kovin harvat ajatusjärkäleet ovat ainakaan lähtökohdiltaan omiani.
”Ja mainitusta syystä netti on täynnä epätosia väittämiä siitä, että opiskelijoista 60% tekisi asiantuntija- tai johtohommia.”
Niin siis soli siinä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkasussa, notta 65% työssäkäyvistä yliopisto-opiskelijoista on asiantuntija- ja johtotehtävissä.
Meneillään olevalla ESR-ohjelmakaudella 2007–2013 on kohdennettu miljoonia euroja hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää korkeakouluopinnoista valmistumista ja työelämään siirtymistä. Nämä kehittämistoimenpiteet on esitetty ja perusteltu toimenpideohjelmissa ”Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin” sekä ”Osaajana työmarkkinoilla”. Ohjelmien perusteluissa esitetään, että on järkiperusteita vaatia valmistumisaikojen lyhentymistä ja nykyistä sujuvampaa siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen. Tärkein syy on työurien ja siten veronmaksuun käytetyn elinajan pidentäminen. Koska huoltosuhteemme on heikkenemässä eli yhtä työssäkäyvää kohti on jatkossa suhteellisesti yhä enemmän työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, ”tuottamattomia” kansalaisia, on jotenkin ymmärrettävää vaatia opintojen jouduttamista, jotta valmistumista ja työhön pääsyä suurempi ja tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite toteutuu. Tavoite ei liene sen kummempi kuin nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion ylläpitäminen.